Siirry suoraan sisältöön.

Näillä meikeillä menet aivan puihin

Puu korvaa fossiilisia raaka-aineita kosmetiikkapakkauksissa.

Kauneuden- ja terveydenhoidossa luonnonkosmetiikka on ollut jo vuosia yhä kysytympää. Ekologista kosmetiikka etsivän on mahdollista hankkia tuotteita nyt myös ympäristöystävällisemmin pakattuna.

Luonnonkosmetiikka voidaan myös pakata ekologisemmin.

Puukomposiittipakkaukset valmistetaan kierrätettävästä puukuidusta ja luontoperäisistä sidosaineista.

Kauniiden puisten ja kartonkisten rasioiden rinnalle ovat tulleet puukomposiittipakkaukset, jotka valmistetaan kierrätettävästä puukuidusta ja luontoperäisistä sidosaineista.

Muovin kaltaisesta puukomposiitista saadaan vettä ja öljyä kestäviä pakkauksia, joiden ominaisuudet vastaavat esimerkiksi perinteistä muovista shampoopulloa tai voidepukkia.

Käytännössä kaikki arjessa käytettävät muovipakkaukset olisivat jo korvattavissa puupohjaisilla ja siten ekologisimmilla ratkaisuilla, jotka lisäävät pakkausten kierrätettävyyttä ja vähentävät mikromuovia sekä tuotteiden hiilijalanjälkeä. Siten myös kuluttaja voi vaikuttaa omaan ympäristöjalanjälkeensä.

Merkittävää puupohjaisissa pakkausmateriaali-innovaatioissa on myös niiden soveltuvuus nykyiseen tuotantoon ja tuotantolinjoihin, mikä edistää niiden kaupallistamista.

Puupohjaisilla materiaaleilla on korvattu jo nyt kahvikuppien ja salaattibaarikippojen kansia, tomaattirasioita, sämpyläpusseja ja jopa virvoitusjuomapulloja. Yksi huomaamattomista mutta ilmaston kannalta huomattavista keksinnöistä on myös täysin puupohjainen maito- ja mehutölkki, kun sen nesteen kestäväksi tekevä kalvokin on valmistettu biopohjaisesta muovista.

Maistuu aivan puulta

Puuta on jopa jäätelössä, jolle se antaa rakenteen.

Puu kuuluu meillä Suomessa arkeemme – usein jopa tietämättämme. Yksi huomaamattomimmista puutuotteista lienee puusta saatava karboksimetyyliselluloosa eli CMC.

CMC-selluloosalla on satoja käyttökohteita.

Jäätelölle myrkytön ja luonnollinen lisäaine karboksimetyyliselluloosa antaa rakenteen.

CMC-selluloosalla on satoja käyttökohteita, joista monia löytyy lähes jokaisen jääkaapista ja komerosta – tavallisesti koodeilla E466 tai E468. Selluloosakumiksikin kutsuttu ainesosaa käytetään sakeuttamis- ja stabilointiaineena. Koostumukseltaan se on vaaleaa jauhetta, jonka karkeampi raekoko muistuttaa mannaryynejä.

CMC antaa totutun rakenteen muun muassa jäätelölle, ketsupille ja myös hammastahnalle. Juuri CMC:n ansiota on, että hammastahna on harjaan laitettaessa jähmeää, mutta harjatessa tahna levittäytyy ja vaahtoutuu hampaiden pinnalle.

CMC:n tärkeä ominaisuus on kyky sitoa vettä. Tämä estää jääkiteiden synnyn pakasteisiin ja pitää leipomotuotteet ja einekset tuoreina pidempään. Se myös parantaa gluteenittomien leivonnaisten sitkoa.

Kun CMC:tä lisää pyykkipulveriin, sen pintavarausominaisuudet estävät lian tarttumista pestyyn vaatteeseen. Tekstiilipainatuksissa CMC saa värit levittymään tasaisesti. Maaleissa se estää roiskumista ja lääketableteissa sitä käytetään koossa pitävänä täyteaineena.

CMC hajoaa kokonaan esimerkiksi kompostissa. Se on myrkytöntä ja edullista, mikä tekee siitä hyvän elintarvikkeiden raaka-aineen. Turvallisuudesta kertoo, että viranomaiset eivät ole edes määritelleet sille päivittäistä enimmäissaantia.

Metsästä saa kahisevaa

Jopa läpinäkyvä pakkaus voi olla tehty puusta.

Muovia tarvitaan, sillä ilman sitä ruokahävikin määrä olisi valtava.

Kierrätettävää kirkasta puumuovia valmistaa ainoana maailmassa suomalainen Woodly.

Puupohjaiset tuotteet korvaavat jo yhä useammin muoviset tavarat ja pakkaukset kauppojen hyllyillä. Yksi yllättävimmistä innovaatioista on täysin läpinäkyvä pakkausmateriaali, jota tuskin erottaa perinteisestä fossiilipohjaisesta kääreestä.

Läpinäkyvään, kahisevaan muoviin on jo pakattu esimerkiksi yrttejä ja täytettyjä sämpylöitä. Läpinäkyvät puupohjaiset muovit valmistetaan puun selluloosasta, jonka polymeeri on luonnostaan läpinäkyvää ja kirkasta.

Muovia tarvitaan, sillä ilman sitä muun muassa ruokahävikin määrä olisi valtava. EU:n alueella vuosittain syntyvistä miljoonista tonneista muovijätettä lähes 60 prosenttia syntyy ruoan pakkaamisesta.

Kun muovi tehdään pääosin biopohjaisesta materiaalista, siitä voidaan saada hiilineutraalia ja kierrätettävää. Sen sijaan biohajovia on vain osa biopohjaisista tuotteista, eivätkä nekään välttämättä hajoa luonnossa.

Läpinäkyvän muovin lisäksi käytännössä jokainen muovinen elintarvikepakkaus pulloista purkkeihin ja tölkkeihin voidaan valmistaa puukomposiitista. Materiaalin valmistustapoja on monia: puukuituun on yhdistetty esimerkiksi sokeriruokoa tai kierrätysmuovia.

Tulevaisuudessa biomuovista voidaan saada myös yhä biohajoavampaa, jolloin sitä ei luokiteltaisi muoviksi esimerkiksi Euroopan unionin kertakäyttömuovidirektiivissä. Silloin se ei jää luontoon ja meriin mikromuovina, ja sen voisi laittaa vaikka biojäteastiaan.

Toistaiseksi puumuovi kannattaa kierrättää muun muovin joukossa – myös käytännöllisyyden vuoksi, sillä sitä ei juuri erota perinteisestä öljypohjaisesta muovista.

Metsä lataa akkuja

Uusiutuva puupohjainen biohiili soveltuu sähköautojen akkuihin.

Puu voi lähitulevaisuudessa korvata akuissa käytettävän hiilipohjaisen grafiitin. Uudella puupohjaisella akkumateriaalilla on nippu hyviä ominaisuuksia: se on kotimaista, uusiutuvaa ja sitä voidaan valmistaa metsäteollisuuden sivuvirroista.

Puupohjainen akkumateriaali on kotimaista ja uusiutuvaa.

Biopohjaista hiilimateriaalia saadaan metsäteollisuuden sivuvirtana syntyvästä ligniinistä. Kuva: Stora Enso

Toistaiseksi sähköautojen litiumioniakun anodimateriaalina on käytetty fossiilista grafiittia. Se on puhdasta hiiltä, joka on luokiteltu EU:n talouden kannalta kriittiseksi, tuonnista riippuvaiseksi mineraaliksi. Sen tarpeen arvioidaan moninkertaistuvan lähivuosina, kun liikenne sähköistyy ja myös aurinko ja tuulivoimaratkaisut lisäävät energian varastoinnin tarvetta.

Ratkaisu akkumateriaalin saatavuuteen löytyy Suomen metsistä: puupohjainen akkumateriaali tehdään ligniinistä, jota on puussa noin neljännes. Se on puun sidosaine ja sanotaan, että sen tehtävänä on pitää puu pystyssä.

Teollisuuden käyttöön ligniiniä saadaan selluntuotannon sivutuotteena syntyvästä mustalipeästä. Kun ennen mustalipeä poltettiin energiaksi, viime vuosina sen sisältämällä ligniinillä on korvattu yhä useampia fossiilisia ja kemiallisia raaka-aineita esimerkiksi liimoissa, maaleissa ja jopa asfaltissa.

Akkuteollisuutta varten ligniinistä tuotetaan biopohjaista hiilimateriaalia. Yleisimmässä akkutyypissä litiumioniakussa sitä on anodimateriaalina noin viidennes. Kun sähköauton akku saattaa painaa satoja kiloja, materiaalin tarve on suuri.

Puupohjaisen akkumateriaalin etuihin lukeutuu uusiutuvuus ja se, että sitä saadaan muun puunkäytön sivuvirroista. Näin jo kaadettu puu käytetään entistäkin tarkemmin hyödyksi. Autoilijoille bioakusta on hyötyä myös käytännössä: se latautuu ja purkautuu perinteisiä akkuja nopeammin ja sille luvataan myös parempaa suorituskykyä alhaisissa lämpötiloissa.

Hiiltä tarvitaan myös lukemattomissa litiumioniakuilla toimivissa elektroniikkalaitteissa. Akun merkintä Li-ion löytyy niin akkukäyttöisistä pölynimureista kuin matkapuhelimistakin.

Aivan vielä autoa tai laitetta ei voi ostaa puuakulla. Innovaation kaupallistaminen on mahdollista lähivuosina.

Puun ja kuoren välistä

Metsästä saadaan hoitavia raaka-aineita, kuten kuusenpihkaa haavavoiteisiin.

Puulla on pitkä historia lääketieteessä. Pihkalla, tervalla ja mahlalla on lääkitty erilaisia vaivoja jo vuosisatojen ajan. Esimerkiksi kuusenpihka estää bakteeritulehduksia ja nopeuttaa haavan ja palovamman paranemista.

Moni käyttämämme lääke sisältää puuta.

Pihkasta valmistetaan monenlaisia salvoja.

Erilaisten luontaistuotteiden lisäksi pihkasta valmistetaan myös apteekissa myytävää haavasalvaa, joka on saanut lääkinnällisen tuotesertifioinnin.

Metsäkuusen pihka on selkeä raaka-aine haavavoiteen ainesosaluettelossa, mutta sen lisäksi moni käyttämämme lääke sisältää puuta. Puupohjaisten raaka-aineiden etuja ovat muun muassa myrkyttömyys ja kotimaisuus, ja niillä voidaan korvata monia synteettisiä raaka-aineita.

Puusta neljännes on hemiselluloosaa, kolmannes ligniiniä ja loput selluloosaa, joita kaikkia hyödynnetään ja tutkitaan lääketeollisuudessa. Pisimmällä ollaan selluloosan hyödyntämisessä. Sitä ja sen johdoksia käytetään muun muassa kirurgiassa tukifilmeinä ja lääketablettien sidosaineena. Tavallisten särkylääkkeiden ainesosaluettelosta löytyy mikrokiteinen selluloosa (MCC), joka on puhdistettua, hienojakoista jauhetta.

Oma lukunsa ovat selluloosan nanomateriaalit, joita voidaan hyödyntää laajasti erilaisissa lääketieteellisissä sovelluksissa, kuten soluviljelmissä ja haavasidoksissa. Yksi puupohjaisten valmisteiden etu on eettisyys, sillä ne korvaavat eläinperäisiä ainesosia.

Puolet petäjäistä

Pesualtaastakin saa ekologisemman, kun se valmistetaan puukomposiitista.

Kotiemme materiaaleista moni on totutusti puuta. Meillä on puupöytiä, kattopaneeleita ja ehkä parkettilattia. Yhtä itsestään selvä materiaali on esimerkiksi posliini kylpyhuoneessa. Mutta mitä jos lavuaaritkin tehtäisiin puusta?

Puu on sisustamisessa ja rakentamisessa monella tapaa ekologisempi materiaali.

Woodio on kehittänyt vedenkestävän puukomposiitin, josta se valmistaa muun muassa lavuaareja.

Puu kannattaa, sillä se on sisustamisessa ja rakentamisessa monella tapaa ekologisempi materiaali. Se on uusiutuvaa ja kierrätettävää. Sen kasvattaminen ja työstäminen tuotteeksi säästää useimpiin muihin materiaaleihin verrattuna vettä. Puulla voidaan myös korvata fossiilisia raaka-aineita, ja puutuote toimii hiilivarastona.

Parhaimmillaan uudet puupohjaiset materiaalit vähentävät tuotteiden hiilijalanjälkeä jopa 80 prosenttia. Ne voivat olla lähes 100 prosenttisesti biopohjaista ja siten uusiutuvaa materiaalia.

Jotta puu kestäisi mahdollisimman pitkään kosteissa ja kuluttavissa olosuhteissa, siitä on kehitetty erilaisia puukomposiitteja. Kun puukomposiitti on valmistettu ekologisesti kotimaisesta puuhakkeesta ja hartsipohjaisista sidosaineista, sen hiilijalanjälki on erittäin pieni toisin kuin esimerkiksi keramiikan.

Tällaisesta puukomposiitista tehtyjä, ympäristöystävällisempiä pesualtaita ja wc-istuimia on jo myynnissä. Niiden luvataan olevan täysin vedenpitäviä ja iskunkestäviä. Tuotteiden elinkaaren joskus päättyessä ne voidaan hyödyntää energiajätteenä.

Myös moni muovinen kodin esine voidaan valmistaa puukomposiitista. Materiaalin valmistustapoja on monia: puukuituun on yhdistetty esimerkiksi sokeriruokoa tai kierrätysmuovia. Esimerkiksi keittiön pienkoneita voidaan valmistaa biokomposiitista, jossa hyödynnetään metsäteollisuuden sivuvirroista saatavaa puukuitua ja mäntyöljyä. Materiaali vastaa ominaisuuksiltaan fossiilisia muoveja.

Metsien Suomen kevätkampanjan uudet mainokset esitellään webinaarissa

Metsien Suomen kevätkampanja käynnistyy vapun jälkeen maanantaina 2. toukokuuta.

Metsien Suomen kevätkampanjan uudet markkinointimateriaalit esitellään ennakkoon webinaarissa 26. toukokuuta. Ilmoittaudu tilaisuuteen klikkaamalla tästä.

Webinaarissa kuulet etukäteen kampanjan viesteistä ja näet uudet kampanjamateriaalit. Kuulemme myös yhden päärahoittajamme puheenvuoron Metsien Suomen merkityksestä.

Metsien Suomen kevätkampanja käynnistyy vapun jälkeen maanantaina 2. toukokuuta. Kampanjan keskiössä ovat maailmanluokan uudet puupohjaiset puutuotteet.

Puupohjaisista ratkaisuista kertovat mainokset pyörivät kolmen viikon ajan muun muassa televisiossa, radiossa, ulkomainoksissa ja sosiaalisessa mediassa. Myös uusista puupohjaisista tuotteista kertovat taustoittavat artikkelit julkaistaan.

Verkkosivujen uusi osio esittelee puupohjaisia innovaatioita

Kampanjan alkaessa Metsien Suomen verkkosivujen etusivulla julkaistaan uusi osio, jossa esitellään kampanjassa mukana olevat puupohjaiset tuotteet ja innovaatiot. Taustoittavat artikkelit myös avaavat puupohjaisten tuotteiden hyötyjä.

Puupohjaisia tuotteita voidaan valmistaa metsäteollisuuden raaka-aineiden sivuvirroista, jolloin metsistä saatava puu hyödynnetään entistä monipuolisemmin. 

Puupohjaiset ratkaisut korvaavat uusiutumattomista materiaaleista valmistettuja tuotteita. Monet puupohjaisista tuotteista ovat myös biohajoavia. Niiden kierrätysaste on korkea, mikä vähentää luontoa kuormittavaa jätettä.

Puupohjaisia tuotteita voidaan valmistaa muun puunkäytön sivuvirroista.

Kuva: Matti Immonen

Metsien Suomi on metsäalan yhteinen viestintähanke. Sen kampanjat osoittavat, kuinka metsät ovat meillä Suomessa kaikessa mukana. Kampanjat myös päivittävät mielikuvaa huippumoderneista puupohjaisista innovaatioista. Katso kampanjaan valitut innovaatiot täältä.

Edellinen Metsien Suomen kampanja toteutettiin marras-joulukuussa 2021. Kampanjaa pidettiin sympaattisena, vakuuttavana ja lähes kolme neljästä suomalaisesta aikuisesta piti sitä kiinnostavana.  Metsien Suomi -kampanjan tunnus on #metsiensuomi. Juuri sinä voit jakaa omissa kanavissasi ja tilaisuuksissasi tarinasi tai kuvasi metsästä, sen mahdollisuuksista, siitä saatavista huipputuotteista ja metsien kestävästä käytöstä.

Metsäenergia lämmittää kaupunkikoteja

Suomesta on vaikea löytää kaupunkia, jonka lämmityksessä ei käytettäisi lainkaan metsäenergiaa. Kaikkiaan 35 prosenttia suomalaisten kotien lämmöstä saadaan metsästä joko kaukolämpönä tai sähkönä, tai harvemmin kotitarvepuuta polttamalla.

Metsästä saatava lämpö ja sähkö tuotetaan lähes kokonaan erilaisista metsäalan sivutuotteista, kotitarvepuuta lukuun ottamatta. Metsäenergialla voidaan korvata vastaava fossiilinen tuontienergia, kuten öljy tai kivihiili.

Metsäalan sivutuotteita ovat nuoren metsän hoidosta ja hakkuista kertyvä pienpuu, joka on liian pientä metsäteollisuudelle, sekä kaikista hakkuista kertyvät oksat ja latvukset. Sivutuotteita ovat myös puun kuori, sahanpuru ja selluntuotannossa syntyvä jäteliemi.

Metsäenergiaksi voi mennä myös heikkolaatuista, isompaa runkopuuta, jota metsäteollisuus ei voi hyödyntää. Myös pieniä määriä kantoja käytetään energiaksi.

Metsästä saatava lämpö ja sähkö tuotetaan lähes kokonaan erilaisista metsäalan sivutuotteista.

Kuva: Matti Immonen

Kaikkea energiapuuta ei kuitenkaan kerätä metsästä pois, vaan niitä jätetään metsään luonnon monimuotoisuuden ja maaperän ravinteisuuden turvaamiseksi. Jätettävän puun määrää ohjataan esimerkiksi metsäsertifioinnissa ja metsänhoidon suosituksissa.

Metsäenergian rooli metsätalouden arvoketjussa on taata, että kun puu kaadetaan ja viedään metsästä pois eikä sitä tarkoituksella jätetä luontoon esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta turvaamaan, se käytetään kokonaan eikä yhtään sen osaa tuhlata.

Suomessa metsätalouden tavoitteena on tuottaa hyvänlaatuista tukkipuuta. Jotta puut kasvaisivat nopeammin suuren tukkipuun mittoihin, niille annetaan metsässä tilaa metsänhoidolla, kuten harvennushakkuilla. Metsänomistaja voi saada metsänhoitotoimista kertyvästä, energiantuotantoon menevästä pienpuusta tuloja.

Kun sahalla sahataan pyöreistä tukeista kantillista lankkua ja lautaa, puun pintaosa jää sahalla käyttämättä. Vielä viime vuosisadan alussa nämä pintalaudat poltettiin sahoilla suurissa rovioissa, mutta kun puusta alettiin tehdä sellua, havaittiin, että pintapuu on erinomainen raaka-aine selluntekoon.

Sahat myyvät pintapuun sellutehtaille, mikä tukee sahatavaran tuotantoa: pintapuun myynti on sahalle merkittävä tulonlähde.

Sellun valmistuksessa kuutiosta puuta saadaan yleensä noin puoli kuutiota sellua. Lopusta tulee jätelientä, joka voidaan hyödyntää energiana, kuten lämpönä ja sähkönä. Nykyaikaiset sellutehtaat tuottavat enemmän energiaa kuin ne itse tarvitsevat ja tämä tuotanto kattaa valtaosan Suomessa tuotettavasta metsäpohjaisesta energiasta.

Ylijäävä sähkö myydään valtakunnanverkon kautta kuluttajille. Lämpö käytetään tehtaan prosesseissa ja esimerkiksi kaupunkikotien lämmityksessä.

Lähteet:

Asumisen energiankulutus 2019, Tilastokeskus 2021

Sähkön tuotannon energianlähteet 2019, Tilastokeskus 2021

Kaukolämpötilastot 2019, Energiateollisuus 2021

Säästöpuut: Koteja uhanalaisille yli 2,5 miljoonassa puussa joka vuosi

Suomessa jätetään hakkuiden yhteydessä kaatamatta niin sanottuja säästöpuita. Näiden puiden tarkoitus on jäädä metsään ikiajoiksi, aikanaan kaatua ja kuolla ja sittemmin tuottaa lahopuuta siitä riippuvaisille eliölajeille.

Säästöpuiden jättäminen perustuu metsänomistajalle vapaaehtoiseen ja hyvin kattavaan metsäsertifiointiin sekä Metsänhoidon suosituksiin. Metsänhoidon suosituksissa on kuvattu myös tilanteita, joissa säästöpuita on perusteltua jättää tavanomaista määrää enemmän.

Uusien, vuonna 2023 voimaan tulevien PEFC-metsäsertifioinnin vaatimusten mukaan hehtaaria kohti pitää jättää kymmenen elävää ja kymmenen kuollutta säästöpuuta, ja jos kuollutta puuta ei ole, on jätettävä 2–5 tekopökkelöä hehtaaria kohti.

Säästöpuiden merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja erityisesti lahopuusta riippuville lajeille on suuri.

Kuva: Matti Immonen

Säästöpuiden jättäminen on tarpeen myös jatkuvassa kasvatuksessa, sillä tässäkään hakkuumenetelmässä ei synny ”luontaisesti” kuollutta puuta tai lahopuuta, vaan siitä pitää erikseen huolehtia.

Metsäkeskuksen arvion mukaan Suomessa jätetään yli 2,5 miljoonaa säästöpuuta vuodessa. Määrä vaihtelee vuosittain jonkin verran, mikä johtuu siitä, että päätehakkuiden pinta-ala vaihtelee. Yksityisten kansalaisten ja perheiden omistamissa metsissä hakkuissa kaatamatta jätettyjen säästöpuiden vuosittainen arvo on jopa 30 miljoonaa euroa.

Säästöpuiden merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja erityisesti lahopuusta riippuville lajeille on suuri, koska säästöpuut muuttuvat aikanaan lahopuuksi. Suomen lajien uhanalaisuusarvion tutkijat sanoivat vuonna 2010, että suurin yksittäinen metsien muita elinympäristöjä suotuisammalle uhanalaiskehitykselle on juuri päätehakkuun yhteydessä jätetyissä säästöpuissa.

Yksityisten kansalaisten ja perheiden omistamissa metsissä hakkuissa kaatamatta jätettyjen säästöpuiden vuosittainen arvo on jopa 30 miljoonaa euroa.

Kuva: Matti Immonen

Lahopuun lisäksi säästöpuuryhmä tarjoaa myös riistalle suojaa ja ravintoa ja vähentää tuulituhoja. Toisinaan säästöpuut myös pehmentävät hakkuun jälkeistä maisemaa.

Kun säästöpuita alettiin 1990-luvun lopussa jättää, aluksi niitä jätettiin hakkuualueelle sinne tänne vaadittu määrä. Sittemmin niitä on alettu jättää ryhminä ja niin, että useamman hehtaarin hakkuualueen säästöpuut voivat olla kaikki samassa ryhmässä.

Toisinaan säästöpuuryhmiä myös poltetaan, jotta metsään saadaan palanutta puuta, mistä Suomen metsissä on suuri puute. Säästöpuuryhmien polttoa edistetään myös metsäsertifioinnilla.

Artikkelia varten on haastateltu Tapion johtavaa asiantuntijaa Lauri Saaristoa.