Siirry suoraan sisältöön.

Metsäenergia lämmittää kaupunkikoteja

Suomesta on vaikea löytää kaupunkia, jonka lämmityksessä ei käytettäisi lainkaan metsäenergiaa. Laskennallisesti kolmasosa suomalaisten kotien lämmöstä saadaan metsästä joko kaukolämpönä tai sähkönä, tai harvemmin kotitarvepuuta polttamalla.

Metsästä saatava lämpö ja sähkö tuotetaan lähes kokonaan erilaisista metsäalan sivutuotteista, kotitarvepuuta lukuun ottamatta. Metsäenergialla voidaan korvata vastaava fossiilinen tuontienergia, kuten öljy tai kivihiili.

Metsäalan sivutuotteita ovat nuoren metsän hoidosta ja hakkuista kertyvä pienpuu, joka on liian pientä metsäteollisuudelle, sekä kaikista hakkuista kertyvät oksat ja latvukset. Sivutuotteita ovat myös puun kuori, sahanpuru ja selluntuotannossa syntyvä jäteliemi.

Metsäenergiaksi voi mennä myös heikkolaatuista, isompaa runkopuuta, jota metsäteollisuus ei voi hyödyntää. Myös pieniä määriä kantoja käytetään energiaksi.

Metsästä saatava lämpö ja sähkö tuotetaan lähes kokonaan erilaisista metsäalan sivutuotteista.

Kuva: Matti Immonen

Jos metsänhoidossa jätetään kuollutta puuta metsään, se hajoaa vähitellen hiilidioksidiksi. Pienet oksat hajoavat nopeammin, kannot ja runkopuu hitaammin. Näin metsään jätetyn kuolleen puun sisältämä hiilivarasto pienenee ja muuttuu ilmakehän hiilidioksidiksi. Samalla myös metsään jätetyn puun energia jää käyttämättä.

Kaikkea energiapuuta, kuten oksia, latvuksia, kantoja ja runkopuita ei kuitenkaan kerätä metsästä pois, vaan niitä jätetään metsään luonnon monimuotoisuuden ja maaperän ravinteisuuden turvaamiseksi. Jätettävän puun määrää ohjataan esimerkiksi metsäsertifioinnissa ja Metsänhoidon suosituksissa.

Metsäenergian rooli metsätalouden arvoketjussa on taata, että kun puu kaadetaan eikä sitä tarkoituksella jätetä luontoon esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta turvaamaan, se käytetään kokonaan eikä yhtään sen osaa tuhlata.

Suomessa metsätalouden tavoitteena on tuottaa hyvänlaatuista tukkipuuta. Jotta puut kasvaisivat nopeammin suuren tukkipuun mittoihin, niille annetaan metsässä tilaa metsänhoidolla, kuten harvennushakkuilla. Metsänomistaja voi saada metsänhoitotoimista kertyvästä, energiantuotantoon menevästä pienpuusta tuloja.

Kun sahalla sahataan pyöreistä tukeista kantillista lankkua ja lautaa, puun pintaosa jää sahalla käyttämättä. Vielä viime vuosisadan alussa nämä pintalaudat poltettiin sahoilla suurissa rovioissa, mutta kun puusta alettiin tehdä sellua, havaittiin, että pintapuu on erinomainen raaka-aine selluntekoon.

Sahat myyvät pintapuun sellutehtaille, mikä tukee sahatavaran tuotantoa: pintapuun myynti on sahalle merkittävä tulonlähde.

Sellun valmistuksessa kuutiosta puuta saadaan yleensä noin puoli kuutiota sellua. Lopusta tulee jätelientä, joka voidaan hyödyntää energiana, kuten lämpönä ja sähkönä. Nykyaikaiset sellutehtaat tuottavat enemmän energiaa kuin ne itse tarvitsevat ja tämä tuotanto kattaa valtaosan Suomessa tuotettavasta metsäpohjaisesta energiasta.

Ylijäävä sähkö myydään valtakunnanverkon kautta kuluttajille. Lämpö käytetään tehtaan prosesseissa ja esimerkiksi kaupunkikotien lämmityksessä.