Tekopökkelö tarkoittaa puuta, joka on katkaistu 3–4 metrin korkeudelta ja jätetty metsään lahoamaan. Kasvatus- ja päätehakkuissa tehtävät tekopökkelöt ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä. Monet lajit ovat riippuvaisia juuri lahopuusta.
Tekopökkelöt ovat pystyyn lahoavina säästöpuina yksi monista keinoista lisätä järeää lahopuuta talousmetsiin. Jotkut lahopuussa elävät lajit elävät vasta äskettäin kuolleella ja jotkut pidemmälle lahonneella puulla. Tekopökkelöitä tehdään eri-ikäisiin metsiin. Näin metsiin syntyy jatkuvasti uutta lahopuuta ja metsässä on eriasteisesti lahonnutta puuta.
Lahopuu on tärkeää monille lajeille. Tekopökkelöt hyödyttävät lajistoa, joka suosii katkenneita, pystyasennossa aikansa lahoavia puita. Tekopökkelö sopii myös kotipuuksi useille kolopesijöille, kuten tikoille ja pöllöille sekä monille pikkulinnuille, kuten kirjosiepolle ja tiaisille.
Metsäalalla on tehty tekopökkelöitä koko 2000-luvun ajan. Niiden tekeminen edellyttää aina metsänomistajan hyväksyntää.
Metsäteollisuusyhtiö Metsä Group alkoi vuonna 2016 esittää tekopökkelöiden tekoa kaikille metsänomistajille, joilta se osti puuta. Metsänomistajat ovatkin olleet halukkaita tekopökkelöiden tekoon ja esimerkiksi Metsä Groupin vuoden 2020 metsäkaupoista 84 prosentissa metsänomistaja halusi tekopökkelöitä.
Kaikkiaan Metsä Groupin hakkuissa tehdään 250 000–300 000 tekopökkelöä vuodessa. Stora Enson hakkuissa tekopökkelöitä on jätetty kaksi kappaletta hakkuuhehtaaria kohti kaikissa hakkuissa, mutta määrää ollaan nostamassa jopa viiteen. Nykyään Stora Enson hakkuissa tekopökkelöitä tehdään vähintään 250 000 kappaletta joka vuosi.
Valtionmetsissä tekopökkelöitä on tehty keskimäärin 1,5 kappaletta hehtaaria kohti. Kaikkiaan Metsähallitus tekee noin 100 000 tekopökkelöä joka vuosi.
Artikkelia varten on haastateltu Tapion johtavaa asiantuntijaa Lauri Saaristoa.
