Metsästä saadaan hoitavia raaka-aineita, kuten kuusenpihkaa haavavoiteisiin.
Puulla on pitkä historia lääketieteessä. Pihkalla, tervalla ja mahlalla on lääkitty erilaisia vaivoja jo vuosisatojen ajan. Esimerkiksi kuusenpihka estää bakteeritulehduksia ja nopeuttaa haavan ja palovamman paranemista.
Erilaisten luontaistuotteiden lisäksi pihkasta valmistetaan myös apteekissa myytävää haavasalvaa, joka on saanut lääkinnällisen tuotesertifioinnin.
Metsäkuusen pihka on selkeä raaka-aine haavavoiteen ainesosaluettelossa, mutta sen lisäksi moni käyttämämme lääke sisältää puuta. Puupohjaisten raaka-aineiden etuja ovat muun muassa myrkyttömyys ja kotimaisuus, ja niillä voidaan korvata monia synteettisiä raaka-aineita.
Puusta neljännes on hemiselluloosaa, kolmannes ligniiniä ja loput selluloosaa, joita kaikkia hyödynnetään ja tutkitaan lääketeollisuudessa. Pisimmällä ollaan selluloosan hyödyntämisessä. Sitä ja sen johdoksia käytetään muun muassa kirurgiassa tukifilmeinä ja lääketablettien sidosaineena. Tavallisten särkylääkkeiden ainesosaluettelosta löytyy mikrokiteinen selluloosa (MCC), joka on puhdistettua, hienojakoista jauhetta.
Oma lukunsa ovat selluloosan nanomateriaalit, joita voidaan hyödyntää laajasti erilaisissa lääketieteellisissä sovelluksissa, kuten soluviljelmissä ja haavasidoksissa. Yksi puupohjaisten valmisteiden etu on eettisyys, sillä ne korvaavat eläinperäisiä ainesosia.
