Siirry suoraan sisältöön.

Puuhake tositoimissa

Puukomposiitti puolittaa kodin pienkoneiden hiilijalanjäljen.

Puupohjainen biokomposiittimateriaali antaa lähes rajattomat mahdollisuudet fossiilisen muovin korvaamiselle esineissä ja laitteissa, kuten keittiön pienkoneissa. Materiaali valmistetaan metsäteollisuuden tähteistä.

79 prosenttia hiilihapotuslaitteesta voi olla puuta.

Tämän hiilihapotuslaitteen runko on valmistettu kokonaan puupohjaisesta biokomposiitista. Myös pullon raaka-aineeksi kehitetään uusiutuvaa materiaalia.

Hiilihapotuslaite on jo itsessään ympäristöteko verrattuna pullotetun veden ostamiseen. Kun kuplaveden valmistaa kotona, se säästää muovia ja kuljetuspäästöjä.

Biokomposiitista valmistetut tuotteet on suunniteltu pitkäaikaiseen käyttöön. Niiden käyttöikä vastaa laadukkaista muovituotteita. Hiilijalanjälki voi puolittua tai pienentyä jopa 80 prosenttia verrattuna vastaavaan, perinteisestä fossiiliperäisestä muovista valmistettuun tuotteeseen.

Toisin kuin perinteinen muovi, puupohjainen biokomposiitti valmistetaan uusiutuvasta raaka-aineesta. Suomalaisen MySoda-hiilihapotuslaitteen raaka-aine on lähes sataprosenttisesti uusiutuvaa. Siitä 60 prosenttia on raakamäntyöljystä valmistettua polypropeenia ja 40 prosenttia puukuitua.

Sekä mäntyöljy että kuitu saadaan saha- ja selluteollisuuden tuotannossa syntyvistä sivuvirroista ja tähteistä, jotka näin pystytään hyödyntämään fossiilisten raaka-aineiden korvaajina.

Käytännössä uusiutuvista, puupohjaisista biomuoveista voidaan valmistaa kaikkea, mitä perinteisestä fossiilisesta muovista tuotetaan. Kodinkoneiden valmistuksessa hiilihapotuslaite voi olla vasta alkua. Kuluttaja- ja markkinatietoa julkaisevan Statista.com-verkkosivun mukaan Euroopassa myydään 704 miljoonaa keittiön pienkonetta vuonna 2028.

Puiseva klassikko

Täysin puupohjainen nestepakkauskartonki on harppaus kohti fossiilitonta pakkaamista.

Harjakattoinen maitopurkki on jokaiselle suomalaiselle tuttu kaupan hyllystä ja jääkaapissa. Purkki on tietenkin päällisin puolin kartonkia, joka valmistetaan sellusta eli puusta. Kun myös sen sisäpinnan muovikalvo tehdään puusta, arkinen pakkaus muuttuu innovaatioksi.

100 prosenttia maitotölkistä voi olla puuta.

Kartonki on kierrätetyimpiä materiaaleja Suomessa ja Euroopassa.

Elintarviketeollisuus on ottanut viime vuosina isoja harppauksia kohti fossiilittomia pakkausmateriaaleja. Kuluttajalle näkymätön mutta valtava muutos on ollut nestepakkausten sisäpinnalla olevan muovin kehittäminen biopohjaiseksi.

Puupohjainen biomuovi vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Puumuovi valmistetaan sellunkeiton tähteenä syntyvästä mäntyöljystä. Siten puu saadaan hyödynnettyä entistä tarkemmin. Puu tulee tehtaalle läheltä, vastuullisesti hoidetuista metsistä. Se on uusiutuva raaka-aine, joka ei kilpaile pinta-alasta ruoantuotannon kanssa.

Muovikalvo tarvitaan, jotta maidon, jugurtin tai muun nestemäisen tuotteen kartonkipakkaus ei vety. Teknisiltä ominaisuuksiltaan uudet biomuovit vastaavat tavanomaista fossiilista muovia. Olipa kartonki pinnoitettu kummalla tahansa, sen voi kierrättää kartonkikeräykseen.

Täysin puupohjainen pakkaus pienentää tölkin hiilijalanjälkeä. Arlalla on laskettu, että täysin puupohjaisiin harjakattopakkauksiin siirtyminen vähentää vuodessa 180 000 kiloa fossiilista muovia.

Paperi ja kartonki ovat eniten kierrätettyjä materiaaleja Euroopassa. Vuonna 2020 Suomessa kulutetusta paperista ja kartongista otettiin talteen lähes 94 prosenttia. Koko Euroopassa keräyspaperin kierrätysaste oli samaan aikaan noin 83 prosenttia.

Naama edellä puuhun

Kosmetiikasta tehdään ekologisempaa ja eettisempää puupohjaisilla raaka-aineilla.

Kosmetiikasta kertovat uutiset ovat viime vuosina otsikoineet luonnonkosmetiikan kysynnän räjähtäneen. Kiinnostus kotimaisiin luonnollisiin raaka-aineisiin on kasvussa. Puusta saadaan kosmetiikkaan monenlaisia raaka-aineita.

4 prosenttia kasvojen puhdistusgeelistä voi olla puuta.

Suomen kansallispuusta koivusta saatavilla ainesosilla on ihoa hoitavia ominaisuuksia.

Erityisesti koivun ainesosat ovat osoittautuneet hyödyllisiksi kosmetiikassa. Raaka-aineena käytetään muun muassa puun tuohta, lehtiä, mahlaa ja versoja. Tuoteselosteista ne löytyvät sellaisilla nimillä kuin Betula Alba Leaf Extract, Betula Alba Bark Extract ja Betula Alba Juice.

Koivun tuohi sisältää betuliinia, jota käytetään paljon lääketeollisuudessa mutta myös kosmetiikassa. Sillä on bakteereja tappavia ja ihoa puhdistavia ominaisuuksia.

Toinen monikäyttöinen puupohjainen raaka-aine on koivunkuorijauhe, jota käytetään esimerkiksi kuorintavoiteissa. Muita tavalla tai toisella koivua sisältäviä kosmetiikkatuotteita ovat kasvovedet, vartaloemulsiot, deodorantit ja erilaiset saippuat.

Olipa kosmetiikassa sitten koivusta peräisin olevaa betuliinia, suberiinia hiilijauhetta tai atsealiinihappoa, ne kaikki ovat raaka-aineita, joilla voidaan korvata synteettisiä ainesosia, fossiilisia raaka-aineita ja usein epäeettisesti tuotettua palmuöljyä. Esimerkiksi koivunkuorijauhe vähentää mikromuoveja ja niiden päätymistä vesistöihin.

Parhaimmillaan kosmetiikka myös pakataan puupohjaisiin purkkeihin ja tuubeihin. Puisten ja kartonkisten rasioiden rinnalle ovat tulleet puukomposiittipakkaukset, jotka valmistetaan kierrätettävästä puukuidusta ja luontoperäisistä sidosaineista. Sekä kosmetiikan että sen uusien komposiittipakkausten raaka-aine saadaan metsäteollisuuden tuotannossa syntyvistä tähteistä. Kotimainen puu on kestävästi ja lähellä kasvatettua raaka-ainetta, joka kerran kaadettuna hyödynnetään kokonaan.

Hongankolistaja

Tuuliturbiinien lapojen valmistaminen puusta tekee tuulivoimasta entistä puhtaampaa energiaa.

Voimakkaasti kasvava tuulivoimateollisuus edistää energiantuotannon vähäpäästöisyyttä. Tuulivoimaloiden kokonaispäästöt tippuvat entisestään, kun niitä rakennetaan uusiutuvasta materiaalista puusta. Rakentamiseen sopii viilupuu eli LVL.

99 prosenttia tuulivoimalan lavasta voi olla puuta.

Suomessa sähköntuotannosta katettiin tuulivoimalla 16,7 prosenttia vuonna 2022.

Viilupuu soveltuu suuriin tuulivoimalan turbiinien lapoihin kestävyytensä ansiosta. Se on sorvatuista, tavallisesti kuusen viiluista liimaamalla valmistettu puutuote. Materiaalista valmistetaan jo tuuliturbiinien 20-metrisiä lapoja. Valtavia 80 metrin pituisia lapoja kehitetään.

Uusiutuva kotimainen puu on monin tavoin vähäpäästöisempää verrattuna tuulivoimaloiden perinteisiin rakennusmateriaaleihin. Tavallisesti tuulivoimaloihin käytetään uusiutumattomia materiaaleja, usein Kiinasta tuotua lasi- ja hiilikuitua, terästä ja teräsbetonia, jolloin tuulivoiman kokonaispäästöistä 40 prosenttia voi koostua niiden rakentamisesta.

Puun käyttäminen tuulivoimalan elementeissä vähentää päästöjä myös keveytensä vuoksi. Niiden kuljetuksissa kohteeseensa ei tarvita raskaita erikoisajoneuvoja.

Puurakentamisen etuihin kuuluu aina myös se, että puu toimii hiilivarastona koko rakennuksen elinkaaren ajan. Kun puinen lapa päätyy elinkaarensa päähän, se voidaan kierrättää toisin kuin perinteiset lavat.

Puun käyttö tuulivoimaloiden rakennusmateriaalina lisää energiantuotannon kotimaisuutta. Puun käyttö lisää työllisyyttä sekä vienti- ja verotuloja Suomessa. Toistaiseksi maailmanlaajuisesti johtava tuuliturbiinien valmistaja on Kiina, jossa myös tuotetaan yli puolet maailman teräksestä.

Lapojen lisäksi viilupuusta osataan jo rakentaa myös tuulivoimaloiden runkoja. Puurakenteisen tornin on laskettu vähentävän päästöjä jopa 90 prosenttia verrattuna saman korkuiseen ja -kuormitteiseen terästorniin.

Puurunko voi jopa lisätä yksittäisen voimalan tuotantomääriä, sillä puusta voidaan rakentaa jopa kolmanneksen korkeampia torneja kuin perinteisistä materiaaleista. Mitä ylemmäksi tuulivoimala kurottaa, sitä tasaisemmin sillä on tuulta.

Sulla on sellua suussas

Puu on luonnollinen ja kotimainen lisäaine monessa elintarvikkeessa.

Jos jugurtista, jäätelöstä, ketsupista tai vaikkapa leivonnaisista löytyy lisäainekoodi E466, tuotteen valmistukseen on käytetty ripaus puuta.

0,3 prosenttia jogurtista voi olla puuta.

Ripaus sellusta valmistettua CMC:tä antaa monille elintarvikkeille niiden rakenteen ja miellyttävän suutuntuman.

Karboksimetyyliselluloosa CMC eli selluloosakumi on yksi yllättävimmistä puun käyttömuodoista. Sellusta valmistettava polymeerillä on satoja eri käyttökohteita.

Elintarvikkeiden tuoteselosteista CMC löytyy sakeuttamis- ja stabilointiaineiden kohdalta. Biopohjaisen ja vesiliukoisen ainesosan tehtävänä on parantaa rakennetta. Se tekee jugurtista tasaista ja lusikoitavaa, ketsupin ja sinapin se saa puristumaan tasaisesti pullosta.

Pakasteissa CMC ehkäisee jääkiteiden syntyä, sillä se sitoo vettä. Leipomotuotteet ja einekset se pitää tuoreina pidempään. Se myös parantaa gluteenittomien leivonnaisten sitkoa.

Suuri osa maailman karboksimetyyliselluloosasta valmistetaan Suomessa Äänekoskella, jossa sen valmistukseen voidaan hyödyntää viereisen sellutehtaan sivuvirtoja. Kiertotalousmalli vähentää tuotannon päästöjä. Tehtaalle saapunut raaka-aine eli puu käytetään kokonaan hyödyksi ja se on jäljitettävissä suomalaiseen kestävästi hoidettuun metsään.

Koostumukseltaan CMC on vaaleaa, mautonta jauhetta. Karkeampi raekoko muistuttaa mannaryynejä. Turvallisuudesta kertoo, että viranomaiset eivät ole määritelleet sille päivittäistä enimmäissaantia.

Karboksimetyyliselluloosan käyttökohteet ovat lähes loputtomat. Sitä on hammastahnassa, pesuaineessa, maaleissa, lääkkeissä, lemmikkien kuivamuonassa, tekstiileissä, rakennusmateriaaleissa, kosmetiikassa, pakkauksissa. Sitä voi myös ostaa purkissa ja käyttää liimana leivonnaisten koristelussa.

Hädässä metsä tunnetaan

Kotimaisen wc-paperin raaka-aine saadaan kestävästi hoidetuista metsistä.

Vessapaperi on yksi arkisimmista, päivittäin käytetyistä puupohjaisista tuotteista. WC-paperi kuuluu pehmopapereihin, joita ovat myös talouspaperi ja nenäliinat. Pehmopaperia valmistetaan ensikuidusta eli sellusta sekä kierrätyskuidusta.

WC-paperi on 100-prosenttisesti puuta.

Suomalainen käyttää vuodessa yli kilometrin vessapaperia.

Sellua tehdään pääosin pieniläpimittaisesta puusta, jota saadaan metsien harvennuksista. Pienet puut kannattaa harventaa talousmetsästä pois, koska se lisää jäljelle jäävien puiden kasvua sahatavaraan tarvittavaksi tukkipuuksi. Myös sahoilla syntyvää haketta käytetään selluun.

Siten selluun tarvittava kuitupuu on suurten puiden kasvattamisen ja pitkäikäisten tuotteiden tuotannon sivutuote. Suomalainen vastuullinen metsien hoito takaa, että raaka-aine on uusiutuvaa.

Ensikuidusta valmistetut pehmopaperit vastaavat kysyntään: suomalaiset haluavat pyyhkiä vessassa paksulla, laadukkaalla paperilla.

Vessapaperia valmistetaan myös kierrätyspaperista. Yleinen paperin kulutuksen lasku vähentää kuitenkin myös kierrätyskuidun määrää ja vaikuttaa sen laatuun. Puukuitu kiertää länsimaisessa taloudessa 5–7 kertaa eri puutuotteissa: esimerkiksi hienopaperista sanomalehtipaperin ja kartongin kautta WC-paperiin. Hygieniatuotteille, kuten pehmopapereille, puhdas ensikuitu on hyvä raaka-aine, koska sen käyttö ei vaadi kierrätyspaperin lailla tarkkaa puhdistusta.  

Pehmopaperien valmistus ensikuidusta säästää paperintuotannossa vettä ja energiaa verrattuna kierrätyskuidun käyttämiseen. Ensikuidulla on myös parempi hyötysuhde hygieniapaperituotannossa, koska raaka-aine voidaan käyttää kokonaan paperin valmistamiseen, kun taas kierrätyskuidusta jää puhdistuksen jälkeen hygieniapaperin raaka-aineeksi vain reilu puolet.

Pandemioiden aikana korostui pehmopaperien merkitys hygienialle. Oikein hävitettyinä pehmopapereillakin on uusi elämä. Ne ovat kompostoituvia, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vessapaperi päätyy jäteveden kautta lietteeksi ja siitä mullaksi ja biokaasuksi.

Mutta kuinka paljon WC-paperia sitten kuluu? Sen osaa jokainen parhaiten laskea itse. Keskimäärin suomalainen käyttää vuodessa 60 rullaa eli noin 1,2 kilometriä vessapaperia. Pehmopapereita jokainen suomalainen kuluttaa vuodessa noin 17,3 kiloa.

Metsäala tuo Suomelle verotuloja 3,6 miljardia euroa vuodessa

Metsät tuovat suomalaisille hyvinvointia myös verotulojen kautta.

Suurin verovirta metsistä yhteiskuntaan tulee metsäteollisuuden ja metsätalouden työntekijöiden maksamista tuloveroista. Ne muodostavat noin neljänneksen metsäalan 3,6 miljardin euron verokertymästä. Työntekijöiden palkasta maksetut työnantajan sivukulut ovat lähes yhtä suuret.

Metsäteollisuuden kokonaisverokertymä on vuodessa 2,7 miljardia euroa. Teollisuuden suuria työllistäjiä ja veronmaksajia ovat sellu-, paperi- ja kartonkiteollisuus sekä sahaus. Metsäteollisuuden ja puutuoteteollisuuden tuotantolaitoksia on jokaisessa maakunnassa. Yhteensä niitä on yli 140.

Yhteisöveron suurin maksaja Suomen kaikista yrityksistä vuonna 2021 oli metsäyhtiö UPM tytäryhtiöineen.

Metsät tuovat suomalaisille hyvinvointia myös verotulojen kautta.

Kuva: Matti Immonen

Metsätalous on metsien hoitoa ja puunkorjuuta. Verot puun myyntituloista toivat valtion kassaan esimerkiksi vilkkaana puukauppavuonna 2018 lähes 400 miljoonaa euroa.

Koko metsäalan yhteisöjen tuloverot nousevat puoleen miljardiin euroon, ja arvonlisäveroa ala kerryttää valtiolle 430 miljoonaa euroa.

Luvut perustuvat EY:n laajaan raporttiin, jossa on selvitetty metsäsektorin sekä suoraan että välillisesti tuottamat verot. Raportissa metsäteollisuuteen lasketaan sellu-, paperi- ja kartonkiteollisuus sekä sahaus. Metsätalouteen kuuluu metsien hoito ja puunkorjuu.

Puujalka ei ole vitsi

Puu on luonnollinen ja kierrätettävä materiaali lastoitukseen.

Suomessa keksitään jatkuvasti uusia vastuullisia ja ekologisempia materiaaliratkaisuja, joiden raaka-aineena käytetään kotimaista puuta.

Luunmurtumien hoito mullistui uudella materiaalilla.

Biokomposiittimateriaali on edeltäjiään ympäristöystävällisempää ja potilaalle miellyttävämpi kantaa.

Yksi viime vuosien innovaatioista on uuden sukupolven lastoitusmateriaali, joka on vaihtoehto perinteisille kipseille. Puukipsi valmistetaan puuhakkeesta ja biopolymeereistä. Huokoisen tuntuinen levymateriaali lämmitetään 65 asteeseen, jonka jälkeen se voidaan muovailla käyttötarkoituksen mukaan – tarvittaessa myös uudelleen.

Woodcast-materiaali lanseerattiin vuonna 2010 ja jo vuotta myöhemmin siitä ennustettiin metsäteollisuuden vientihittiä. Nykyisin materiaalia käytetäänkin laajasti maailmalla.

Materiaalin sanotaan mullistavan luunmurtumien hoidon niin ihmisillä kuin eläimillä. Puuinnovaatiolla lastoittamiseen kuluu vähemmän aikaa kuin perinteisillä kipsi- ja lasikuitumateriaaleilla. Sen laittamiseen ei tarvita vettä eikä se sotke. Lisäksi biokomposiittimateriaali on edeltäjiään ympäristöystävällisempää ja potilaalle miellyttävämpi kantaa. Siitä valmistetaan myös muun muassa nilkkatukia.

Materiaali läpäisee röntgensäteitä ja on myrkytön ja allergeeniton. Myrkyttömyys on tehnyt siitä erittäin kysytyn eläimille, jotka saattavat pureksia niille laitettua kipsiä.

Mitäs täällä on puuhattu?

Uudet puupohjaiset tekstiilit säästävät vettä ja kemikaaleja.

Vaateteollisuus etsii keinoja tuottaa tekstiilejä nykyistä ympäristöystävällisemmin ja siihen yhden merkittävän ratkaisun tarjoaa kotimainen sellupohjainen puutekstiilikuitu. Uusia puukuituja kehittävät Suomessa useat tutkimuslaitokset ja yritykset.

Uudet puupohjaiset tekstiilit säästävät vettä ja kemikaaleja.

Kotimaisuus ja metsäsertifiointi takaavat tuotteen raaka-aineen jäljitettävyyden ja kestävyyden.

Täysin uudesta asiasta puukuituisissa vaatteissa ei ole kyse. Viskoosi on 1800-luvulla keksitty selluloosapohjainen kangas, mutta sen valmistaminen vaatii haitallisia kemikaaleja ja runsaasti vettä. Myös yleisimmän selluloosakuidun eli puuvillan viljely kuluttaa valtavasti vettä. Lisäksi sen viljely vie peltotilaa ruuan kasvatukselta, ja sitä poimivat usein köyhien maiden naiset ja lapset.

Modernia puukuitua voidaan tehdä huomattavasti ympäristöystävällisemmin ja kierrätysmateriaaleja hyödyntäen. Kotimaisuus ja metsäsertifiointi takaavat tuotteen raaka-aineen jäljitettävyyden ja kestävyyden, mikä kuuluu nykyaikaiseen kuluttamiseen.

Tarve löytää vastuullisempia materiaaleja on lähtenyt kuluttajilta samaan aikaan, kun puuvillan kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti. Tekstiiliteollisuus on yksi eniten ympäristöä kuormittavista teollisuudenaloista maailmassa.

Ekologisempien tekstiilikuitujen, kuten havupuukuidusta tuotetun langan valmistus kuluttaa murto-osan perinteisten kuitujen valmistusprosessien tarvitsemasta vedestä. Havupuukuidut ovat biohajoavia ja kierrätettäviä, eikä niiden valmistuksessa tarvita kemikaaleja. Suomalaisen tekstiiliteollisuuden mahdollisuus on myös raaka-aineen kestävyydessä: kuitua saadaan läheltä sertifioiduista metsistä.

VTT on laatinut yhdessä Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n kanssa vuoteen 2035 ulottuvan tiekartan suomalaiselle tekstiili- ja muotiteollisuudelle. Innovaatioiden, teknologisen osaamisen ja vastuullisen raaka-aineen hyödyntämisen uskotaan tuovan Suomen tekstiiliteollisuudelle yli miljardin euron investoinnit ja tuhansittain uusia työpaikkoja.