Siirry suoraan sisältöön.

Kuuntele! Metsien Suomi -podcast kertoo uusista teknologioista

Metsien Suomi kuuluu nyt myös podcastissa. Kerromme teknologioista, joiden avulla metsien tuottamista ratkaisuista tulee totta, ja jotka muuttavat arkeamme ja kulutustottumuksiamme kestävämmiksi. Kuten podcastin toimittaja Olli Ihamäki toteaa, paljon on metsäalalla keksitty mutta ei silti vielä läheskään kaikkea.

OSA I – Ligniinin lupaus. Podcastin ensimmäisessä jaksossa aavistellaan akkuvallankumousta. Jopa kolmannes puusta on ligniiniä, joka tähän asti on lähinnä poltettu sivutuotteena energiaksi. Podcastista selviää, että ligniinistä voi kuitenkin valmistaa lähes mitä tahansa – kuten korvata sillä akkujen grafiittia.

OSA I – Ligniinin lupaus

OSA II – Tekstiilivallankumous. Podcastin toisessa jaksossa vieraillaan VTT Bioruukissa, jossa pilotoidaan uusia biopohjaisia tuotteita ja kiertotalousratkaisuja. Siellä testataan parhaillaan myös tekstiiliteollisuuden ehkäpä suurinta innovaatiota tällä vuosisadalla, kankaiden kierrättämistä puukuidun avulla uusiksi tekstiileiksi.

OSA II – Tekstiilivallankumous

OSA III – Biohiilen uusi tulevaisuus. Podcastin tässä jaksossa kerrotaan biohiilestä, suorastaan iankaikkisen vanhasta keksinnöstä, jonka hyödyntäminen uusin tavoin on nyt noussut suuren mielenkiinnon kohteeksi. Esimerkiksi Tukholman kaupungin puisto-osasto ostaa kaiken saatavissa olevan biohiilen tarpeisiinsa.

OSA III – Biohiilen uusi tulevaisuus

Syyskampanja alkaa – osallistu sinäkin

Metsien Suomen syyskampanja alkaa 23.11. Teemana on metsistä saatava hyvinvointi – me suomalaiset ulkoilemme ja rentoudumme parhaiten metsässä, ja metsä tuo monelle meistä ja yhteiskunnalle myös taloudellista turvaa.

Syyskampanja kestää kolme viikkoa. Se näkyy kaupunkien sähköisissä valotauluissa, Facebookissa ja Instagramissa. Sekä ulkomainoksissa että instan tarinoissa sukelletaan tällä kertaa videon voimalla suoraan metsään. Tunnuksemme on #metsiensuomi.

Myös TV-kampanja Discoveryn kanavilla jatkuu. TV-mainostemme sympaattinen päähenkilö, yhdysvaltalainen journalistihahmo, etsii onnellisuuden salaisuutta – tietenkin suomalaisesta metsästä. Tämän ja muut videot löydät helposti Metsien Suomen etusivulta.

Kampanjan pääroolissa olet kuitenkin sinä – Metsien Suomi haluaa paitsi kertoa, myös herättää keskustelua siitä, kuinka metsät ovat meillä Suomessa kaikessa mukana.

Osallistua voit jakamalla omissa kanavissasi ja tilaisuuksissasi tarinasi tai kuvasi metsästä, sen monimuotoisuudesta, innovaatioista, ratkaisuista, kestävästä hyödyntämisestä tai ihan vain omista kokemuksistasi. Oma osuutesi kampanjassa voi alkaa vaikka heti eikä sille ole päättymispäivää! Voit myös mielellään jakaa videoitamme ja materiaalipankista löytyviä kuvia.

Kampanjan pääroolissa olet sinä – Metsien Suomi haluaa kertoa sinun kokemustesi kautta, kuinka metsät ovat meillä Suomessa kaikessa mukana.

Kuva: Matti Immonen

Mainoksissa näkyvät metsien Suomen tutut viestit, joiden mukaan:

metsä tuottaa verotuloja yli 3,5 miljardia euroa vuodessa,

metsä lämmittää koteja ympäri Suomen ja

Suomessa istutetaan joka vuosi 150 000 000 puuta.

Somessa kerrotaan myös, että

Suomessa kasvaa yli puolet enemmän puuta kuin 50 vuotta sitten,

75 prosenttia Suomen pinta-alasta on metsää ja

Suomessa kaadetun puun tilalle istutetaan neljä uutta.

Tutustu linkeistä faktoihin tarkemmin, jaa kiinnostavaa tietoa eteenpäin ja kerro myös meille, jos onnistuimme innostamaan keskusteluun metsien kestävästä käytöstä.

Metsien Suomen syyskampanja näkyy kaupungilla

Metsien Suomi palaa katukuvaan marraskuun puolivälin pimeydessä. Valomainostauluilla esitetään muutaman sekunnin videomainoksia, joissa kerrotaan metsien merkityksestä hyvinvoinnille ja virkistykselle.

Mainoksissa näkyvät aiemmista kampanjoista tutut viestit, joiden mukaan Suomessa istutetaan joka vuosi 150 000 000 puuta, metsä tuottaa verotuloja yli 3,5 miljardia euroa vuodessa, suomalainen ulkoilee luonnossa 140 kertaa vuodessa ja metsä lämmittää koteja ympäri Suomen.

Toinen, vahva osa kampanjaa nähdään sosiaalisessa mediassa. Myös siellä käytetään elävää kuvaa, mutta muunkinlaista näkyvyyttä on odotettavissa. Ulkomainosviestien lisäksi somessa kerrotaan, että Suomessa kasvaa yli puolet enemmän puuta kuin 50 vuotta sitten, 75 prosenttia Suomen pinta-alasta on metsää ja Suomessa kaadetun puun tilalle istutetaan neljä uutta.

Aiempaan tapaan viestien merkitystä ja perusteluja avataan tarkemmin Metsien Suomen verkkosivulla.

Syyskampanjassa kerrotaan metsien merkityksestä hyvinvoinnille ja virkistykselle.

Kuva: Matti Immonen

Syyskampanja käynnistyy 23. marraskuuta ja jatkuu kaksi viikkoa. Itsenäisyyspäivän alla 3. joulukuuta Metsien Suomi ilmestyy myös Helsingin Asema-aukion suurella näytölle ja pysyy siellä itsenäisyyspäivän iltaan asti.

Discoveryn televisiokanavilla Metsien Suomen mainokset näkyvät vuoden loppuun saakka. Siellä esitetään eniten Onnellisuuden salaisuus -nimellä kulkevaa mainosta, missä amerikkalainen tutkiva journalisti saapuu Suomeen selvittämään, miksi tämä kansa on jatkuvasti ykkösenä erilaisissa onnellisuusvertailuissa.

Salaisuudeksi paljastuu metsä ja suomalaisten aito metsäsuhde.

Metsien Suomi kannustaa lähtemään metsään

Metsien Suomen kampanjointi jatkuu marraskuussa, jolloin keskiössä ovat erityisesti metsien virkistyskäyttöön liittyvät viestit.

Miksi suomalaiset saavuttavat toistuvasti ykkössijan, kun vertaillaan kansojen onnellisuutta? Sitä lähti Ericin esittämä yhdysvaltalainen journalisti tutkimaan. Tulos kerrotaan TV-mainoksessa, jota Metsien Suomi esittää taas syksyn kampanjassaan.

Syksyn 2021 kampanjoinnin painopiste on ulkomainoksissa ja sosiaalisessa mediassa. Kerromme faktoja suomalaisten metsäsuhteesta virkistyksen ja ulkoilun kautta. Syksyn pimeydessä käyttöön pyritään saamaan ennen muuta valomainoksia.

Syksyn kampanja kertoo suomalaisten metsäsuhteesta virkistyksen ja ulkoilun kautta.

Kuva: Matti Immonen

Erityisesti sosiaalisen median lukuisia viestejä ajantasaistetaan. Sosiaalisessa mediassa jokainen voi osallistua kampanjointiin. Jakakaa siis viestiä eteenpäin, ainakin silloin kun saatte sen eteenne.

Monet viestit ovat tuttuja ja pidettyjä jo ennestään, mutta niitä esitetään hieman uudessa muodossa. Erityisesti Discovery Channelin televisiokanavilla esitettävä mainos sai suuren suosion jo viime syksynä, samoin kuin viime kesän kampanjassa.

Kesäkampanja yllätti tuloksillaan

Metsien Suomen kesän 2021 kampanja onnistui jopa odottamattoman hyvin. Toukokuun lopussa alkanut ja juhannukseen asti kestänyt kampanja saavutti oleellisimman: lähes 70 prosenttia kampanjan havainneista muutti suhtautumistaan metsien käyttöön myönteisemmäksi.

Kampanjan huomioarvo oli suuri: puolet aikuisista suomalaisista huomasi sen ja suurimman huomioarvon kampanja saavutti alle 30-vuotiaiden joukossa.

Kun kampanjaa vedettiin monella kanavalla yhtaikaa, myös sitä tutkittiin, miten kanavat tukivat toisiaan. Sanoman tekemän tutkimuksen mukaan jo kahdella kanavalla kampanjan havainneiden muistijälki oli selvästi suurempi kuin vain yhdellä kanavalla havainneiden, mutta niistä, jotka havaitsivat kampanjan kolmella kanavalla, jopa 90 prosenttia muisti sen.

Kampanja sai positiivisen vastaanoton. Jopa yli 80 prosenttia piti siitä. Se yllätti positiivisesti hauskuudellaan, mutta sen lisäksi 65 prosenttia piti sitä selkeänä ja 70 prosenttia vakuuttavana.

Jopa yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista piti Metsien Suomen kampanjasta.

Kuva: Matti Immonen

Kampanjaa luonnehdittiin sanoilla ”mielenkiintoinen, esittää asian hyvin ja selkeästi”. Kampanja ”on luotettava ja hyvä” – näin ajatteli 65 prosenttia vastaajista. Hyvä saavutus myös on, että kampanja aktivoi parhaiten alle 30-vuotiaita, joista 35 prosenttia kävi hankkeen verkkosivuilla.

Ulkomainosten ja sosiaalisen median lisäksi kampanja esiintyi MTV:n televisiokanavilla ja Sanoman radio- ja televisiokanavilla sekä verkkosivuilla bannereissa ja maksettuina artikkeleina. Sanoman tekemän tutkimuksen mukaan kampanja onnistui keskimääräistä paremmin kaikilla mittareilla, eri kanavat tukivat toisiaan onnistuneesti ja erityisesti radiossa tehty ohjelmayhteistyö oli tuloksekasta.

Metsien Suomi lisäsi myönteisyyttä metsien käyttöä kohtaan

Metsien Suomi yllätti alkukesästä suomalaiset iloisesti. Kampanjaa pidettiin selkeänä ja luotettavana ja TV-mainoksia mieleenpainuvina.

Metsien Suomi -hankkeen seurantatutkimuksen tuloksissa näkyy, että kampanjointi kannattaa. Verrattuna viime syksyn kampanjaan, likimain kaikki vaikuttavuutta kuvaavat tunnusluvut paranivat.

Hankkeen tunnisti lähes yhtä moni kuin kesäkuussa 2020 ja selvästi useampi kuin marraskuun 2020 kampanjan jälkeen. Tuoreimmassa tutkimuksessa yleisarvio hankkeesta oli mittaushistorian paras.

Metsien Suomi ilahduttaa

Kampanja sai valtaosan vastaajista kiinnostumaan metsien käytöstä ja mikä tärkeintä: selvästi yli 60 prosenttia vastaajista suhtautui kampanjan johdosta myönteisemmin metsien käyttöön.

Kampanja myös tunnistettiin. Erityisen hyvin tunnistettiin TV-kampanja ja samankaltaista materiaalia käyttänyt sosiaalisen median kampanja. YouTubessa kasvatti tunnettuuttaan selvästi.

Onnistunut viestintä kykenee vetoamaan vastaanottajan tunteisiin ja sitä kautta puhumaan myös faktoista. Metsien Suomi onnistui tässä jälleen erittäin hyvin: kampanja yllätti kohdeyleisön iloisesti mutta onnistui olemaan yleisön mielestä myös hyvin informatiivinen ja selkeä, jopa enemmän kuin aiemmat kampanjat.

Metsien Suomen kampanja kertoi muun muassa somessa uusin kuvin metsissä tehtävästä työstä.

Kuva: Matti Immonen

Tällainen ei kuitenkaan onnistu, ellei kampanjointi erotu muusta mainonnasta. Vastaajien mukaan Metsien Suomi erottui selvästi muusta viestintäkanavilla esillä olleesta mainonnasta.

Jopa yli 80 prosenttia vastaajista ilmoitti pitävänsä Metsien Suomen kampanjasta. Yli 65 prosenttia piti sitä sympaattisena.

Metsien Suomi x Billebeino vetää edelleen

Sosiaalisessa mediassa Metsien Suomi näkyi laajasti Facebookissa, Instagramissa, YouTubessa ja Googlessa. Kaikki valitut kanavat toimivat hyvin ja niissä tavoitettiin onnistuneesti suuri yleisö. Sosiaalisessa mediassa pidettiin erityisesti Metsien Suomen videoista ja Instagramin Stories-julkaisuista.

Myös Metsien Suomi x Billebeino -tuotteiden arvonta oli somekampanjan hitti.

Metsien Suomen uusi TV-mainos keräsi YouTubessa peräti yli 81 000 katselukertaa. Kampanjat toivat myös hyvin yleisöä Metsien Suomen verkkosivuille.

Metsien Suomen tilaaman seurantatutkimuksen teki Syno International ja siinä haastateltiin verkkopaneelissa tuhatta suomalaista, mikä on edustava otos kohderyhmästä, aikuisikäisistä suomalaisista. Tiedot sosiaalisen median kampanjasta tuotti Metsien Suomen yhteistyökumppani Kuulu.

Metsien Suomi jatkaa kampanjointiaan ensi syksynä.

Katso Metsien Suomen uudet kuvat ja jaa somessa!

Metsien Suomen tämän kesän upeat kuvat kertovat metsissä tehtävästä työstä: luonnonhoidosta, harvennuksesta, puunkorjuusta, metsänistutuksesta.

Metsien Suomi kertoo siitä, millä kaikilla tavoilla suomalaiset metsiä käyttävät ja mitä metsä meille merkitsee. Tämän kesän kampanjamme on kertonut luonnonhoidosta televisiomainoksissa, radiokanavilla, katukuvassa, verkossa ja sosiaalisessa mediassa.

Talousmetsien luonnonhoito on arvokasta ja arkista työtä, jonka merkityksen valokuvaaja Matti Immonen on vanginnut valokuviin, jotka ovat jo tuttuja verkkosivuiltamme ja somesta. Kuvat nähtyään tekopökkelöitä, säästöpuita ja suojatiheikköjä on helppo huomata myös metsissä kulkiessaan. Pelkästään säästöpuita tehdään Suomessa joka vuosi yli 2,5 miljoonaa.

Kuvat kertovat metsissä tehtävästä työstä: luonnonhoidosta, harvennuksesta, puunkorjuusta, metsänistutuksesta.

Kuva: Matti Immonen

Kuvapankistamme löytyy nyt myös työkuvia metsissä tehtävistä arkisista toimista, joita tekevät metsäalan ammattilaiset. Heille suhde metsään on kenties tärkeämpi kuin kenellekään meistä suomalaisista.

Löydät kuvat materiaalipankistamme . Ne on tehty käytettäviksi ja jaettaviksi silloin, kun haluat kertoa Metsien Suomesta omilla kanavillasi.

Tule sinäkin mukaan kertomaan, missä kaikessa metsä on sinun elämässäsi mukana. Jaa oma tarinasi tai kuvasi metsistä, niiden monimuotoisuudesta, metsiin liittyvistä innovaatioista ja ratkaisuista, kestävästä hyödyntämisestä tai ihan vain omista kokemuksistasi hashtagilla #metsiensuomi.

Metsien Suomi näkyy jälleen kaikilla kanavilla

Metsien Suomen uusi mediakampanja alkaa tänään jääkiekkotermein viidellä ketjulla. Metsä on mukana televisiomainoksissa, radiokanavilla, katukuvassa, verkossa ja sosiaalisessa mediassa.

Tänä kesänä Metsien Suomi kertoo metsien luonnonhoidosta. Viime syksyn TV-mainoksista tuttu luottopelaajamme, yhdysvaltalaisen tutkivan journalistin hahmo, raportoi työnantajalleen luonnonhoidon käytännön teoista: säästöpuista, suojatiheiköistä ja tekopökkelöistä.

Miten suomalaissanat taipuvat amerikkalaisen suuhun, voi kuulla seuraavien viikkojen aikana Sanomien ja MTV:n kanavilla muun muassa jääkiekon MM-otteluiden tuoksinassa. Discoveryn kanavat kuten Discovery Channel ja TV5 jatkavat Metsien Suomen televisiomainosten esittämistä peräti tämän vuoden loppuun asti.

Katso Metsien Suomen uusi TV-mainos, joka kertoo talousmetsissä tehtävistä luonnonhoidon toimenpiteistä.

Ulkomainokset tuovat kaupunkikuvaan saman viestin luonnonhoidon tärkeydestä. Talousmetsien luonnonhoito on tehokasta, sillä sitä tehdään lähes 90 prosentissa kaikista Suomen metsistä.

Lisäksi ulkomainoksissa näkyy kesän kampanjan toinen uusi viesti – metsäenergian suuri merkitys koko Suomelle. Metsäenergiaa, lämpöä ja sähköä, tehdään käytännössä pelkästään metsäalan sivutuotteista. Siitä huolimatta Suomesta on lähes mahdoton löytää taajamaa, jonka kaukolämpöverkossa ei virtaisi metsäpohjainen energia.

Lisää luonnonhoidosta ja metsäenergiasta voi lukea Ilta-Sanomien kustannetuista artikkeleista sekä tietenkin tältä sivustoltamme, jolle olemme koonneet kampanjaamme taustoittavat faktat ja lähteet.

Runsaasti faktoja löydät myös Twitter-, Facebook– ja Instagram-tileiltämme. Tule mukaan keskusteluun siitä, missä kaikessa metsä on mukana!

Kesän kampanja nostaa esiin talousmetsien luonnonhoidon

Talousmetsän luonnonhoito on metsäalalla tärkeää, jokapäiväistä toimintaa. Luonnonhoidolla turvataan monimuotoisuutta ja uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksia, mutta myös metsäalan tulevaisuutta. Luonnonhoidon keinoista kerrotaan kesän alussa alkavassa Metsien Suomen mediakampanjassa.

Talousmetsät ovat metsiä, joiden ensisijainen tarkoitus on puun tuotanto. Tuotanto tarkoittaa puiden kasvattamista, hakkuuta ja uuden taimikon perustamista hakatun metsän tilalle. Nämä toimet saattavat olla haitallisia metsäluonnolle. Luonnonhoidon tavoitteena on tehdä tämä haitta mahdollisimman pieneksi.

Luonnonhoidon tavoitteena on tehdä talousmetsistä parempi paikka esimerkiksi uhanalaisille lajeille. Yksi luonnonhoidon tapa on suunnitella metsänhoitotoimet niin, että alueella mahdollisesti olevan uhanalaisten lajien esiintymät turvataan mahdollisimman hyvin.

Esimerkiksi lahopuulla elävät lajit eivät välttämättä kärsi hakkuusta lainkaan, jos se toteutetaan oikein – saattavatpa jopa hyötyä, jos hakkuun yhteydessä metsään syntyy lisää lahopuuta.

Jos suunnitellulta hakkuualueelta siis löytyy uhanalaisia lajeja, se ei välttämättä ole huono uutinen. Luonnonhoidon avulla niidenkin selviämistä voidaan parantaa.

Konkreettiset toimet ovat tärkeimpiä

Talousmetsien luonnonhoidosta on olemassa lukuisia erilaisia ohjeistoja. Tärkeimpiä ovat kuitenkin konkreettiset, metsässä tehtävät toimet, kuten säästöpuiden ja tekopökkelöiden jättäminen pystyyn hakkuun yhteydessä tai metsälain määrittelemien erityisen tärkeiden elinympäristöjen, kuten pienvesistöjen suojavyöhykkeiden turvaaminen ja esimerkiksi riistatiheikköjen jättäminen käsittelemättä. Luonnonhoitotoimet ovat tehokkaita, koska niitä tehdään kaikkialla Suomen talousmetsissä, joita on Suomen metsistä vajaa 90 prosenttia.

Merkittävä luonnonhoidon työkalu on metsäsertifiointi. Alun perin metsäsertifioinnin tarkoitus oli osoittaa, että puutuotteeseen käytetty puu tulee kestävästi hoidetusta metsästä. Tämä on voimassa edelleen.

Metsäsertifioinnin tarkoitus on kertoa, kuinka kestävää metsänhoito on. Se, millaisin keinoin kestävyyttä tavoitellaan, määritellään sertifioinnin standardissa, joka on kaikille julkinen. Sertifioinnin vaatima taso on korkeampi kuin se, mitä laki vaatii. Sen toteutumista myös valvotaan tarkemmin kuin metsälakia.

Metsäsertifiointiin liittyminen on metsänomistajalle vapaaehtoista, mutta jos metsänomistaja liittyy siihen mukaan, sen sääntöjä on noudatettava. Koska Suomen talousmetsistä noin 90 prosenttia on liitetty sertifiointiin, se näistä syistä myös käytännössä määrää vähimmäistason Suomen metsänhoidon metsänhoidon menetelmille.

Suomessa on käytössä kaksi metsäsertifioinnin järjestelmää, PEFC ja FSC. Niistä PEFCin mukaan on sertifioitu noin 90 prosenttia talousmetsistä, FSC:n mukaan noin kymmenen prosenttia. Lähes kaikki FSC-hehtaarit on sertifioitu myös PEFCin mukaan.

Metsäsertifiointi on merkittävä luonnonhoidon työkalu.

Kuva: Konsta Punkka

Ohjeistoja on lukemattomia

Metsäsertifioinnin ohella merkittävä metsäluonnon hoidon ohjeisto on Metsänhoidon suositukset. Niidenkin noudattaminen vaatii metsänhoidolta enemmän kuin metsälaki, mutta kuten nimi sanoo, ne ovat vapaaehtoisia suosituksia.

Lisäksi lukuisat tahot – Metsähallitus, metsäyhtiöt, MTK, WWF – ovat laatineet omia metsänhoidon suosituksiaan. Kaikkien näiden ohjeiden noudattaminen on metsänomistajille vapaaehtoista. Ne kertovat, mitä ohjeet laatinut taho pitää hyvänä metsänhoitona.

Myös Kestävän metsänhoidon rahoituslaki säätää velvoitteita metsänomistajille, mutta tietenkin vain siinä tapauksessa, että metsänomistaja saa rahoituslain mukaista rahoitusta metsätoimilleen. Puuntuotannon kestävyyden tukemiseen tarkoitetulla rahoituslailla edistetään useiden luonnonhoidon tavoitteiden toteuttamista.

Säästöpuilla luodaan lahopuuta

Luonnonhoidon menetelmistä ehkä tehokkain on metsäsertifioinnin vaatima säästöpuiden jättäminen hakkuiden yhteydessä. Säästöpuiden määrä on noussut koko ajan vuodesta 1997, kun sertifiointi aloitettiin Suomessa. Silloin PEFC-metsäsertifioinnissa piti jättää 5–10 puuta jokaista päätehakattua hehtaaria kohti, nyt vähintään kymmenen. FSC:ssä vaadittava säästöpuiden määrä on myös vähintään kymmenen kappaletta hehtaaria kohti.

Säästöpuiden idea on, että niitä ei viedä koskaan pois metsästä. Aikanaan ne kuolevat ja kaatuvat ja muuttuvat lahopuuksi ja elinympäristöksi lahopuusta riippuvaisille lajeille. Lähes puolet metsien uhanalaisista lajeista on riippuvaisia eriasteisesti lahonneesta puusta.

Sertifioinnin vaatimukset uudistetaan joka viides vuosi ja kumpaakin järjestelmää uudistetaan parhaillaan. Ainakin PEFCiin on tulossa muutoksia vaadittavien säästöpuiden määrän ja laadun osalta.

Säästöpuiden jättäminen on menetelmänä kehittynyt muutenkin. Nykyään koko hakkuualueen säästöpuut voidaan jättää samaan ryhmään ja metsiin saadaan näin isompia ”monimuotoisuussaarekkeita”.

Yksi Suomen metsien suuri puute monimuotoisuuden suhteen on palaneen puun vähyys, mikä johtuu siitä, että metsäpalot sammutetaan tehokkaasti. Ongelmaa korjataan polttamalla metsää, esimerkiksi säästöpuuryhmiä rajatusti ja tarkoituksella, jolloin palaneesta puusta riippuvaiset lajit löytävät uusia asuinpaikkoja.

Ympäristöviranomaisten teettämistä uhanalaisarvioista tiedämme, että metsälajien uhanalaisuus on pysynyt pitkään ennallaan. Aluksi tätä saattoi seurata katsomalla uhanalaisten lajien osuutta tutkittujen lajien määrään, mutta myöhemmin tutkijat ovat laskeneet seurannalle erityisen uhanalaisindeksin.

Kun vuoden 2010 uhanalaisarviota julkistettiin, sen tekijöiltä kysyttiin, mikä on suurin yksittäinen syy sille, että uhanalaisten metsälajien osuus tutkituista lajeista ei ole kasvanut. Heidän vastauksensa oli säästöpuut, joita metsänomistajan nykyään jättävät kaatamatta 20–30 miljoonan euron edestä joka vuosi.

Lahopuuta tehdään myös tekopökkelöillä

Viime vuosina metsiin on alettu hakkuiden yhteydessä jättää myös tekopökkelöitä. Tekopökkelö tehdään katkaisemalla puu 3–4 metrin korkeudelta, minkä jälkeen se jätetään metsään lahoamaan.

Myös tekopökkelöiden tekeminen on metsänomistajalle vapaaehtoista. Niiden määrästä ei ole tilastoitua tietoa, mutta esimerkiksi Metsä Group suosittelee niiden tekoa metsänomistajalle ja yhtiö tekeekin niitä jo noin 500 000 kappaletta joka vuosi. Metsähallitus taas tekee valtion talousmetsissä normaalina metsätyönä 100 000 tekopökkelöä vuodessa.

Tekopökkelöiden avulla metsiin pyritään luomaan niin sanottu lahopuujatkumo. Tällä tarkoitetaan, että metsissä on kaiken aikaa riittävästi kaikenasteista lahopuuta, mikä turvaa lahopuulajien selviämisen parhaiten.

Tekopökkelöiden merkitys on suuri. Tiedetään, että useiden kovakuoriaislajien ja -yksilöiden, myös joidenkin uhanalaisten, määrä nousee merkittävästi säästetyillä lahopuilla avohakkuun jälkeen. Kasvu on selvästi suurempi kuin esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuun jälkeen. Lajimäärä saattaa kasvaa heti avohakkuun jälkeen jopa 50 prosenttia ja olla vielä kolmen vuoden kuluttua 25–35 prosenttia korkeampi kuin ennen hakkuuta.

Erityisesti harvinaiset lajit runsastuvat, jos hakkuun yhteydessä tehdään myös tekopökkelöitä. Kovakuoriaisten lisäksi myös muiden lahopuusta riippuvaisten lajien määrä kasvoi.

Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen tutkijan Juha Siitosen mukaan tekopökkelöt ovat monelle lajille kuin pelastusrengas, joiden turvin ne voivat selvitä hakkuun jälkeen niin kauan, että metsä on enemmän tai vähemmän palannut ennalleen.

Erilaiset metsähoidon suositukset kertovat, mitä ohjeet laatinut taho pitää hyvänä metsänhoitona.

Kuva: Kimmo Iso-Tuisku

Metsänhoidon tavoitteena on monipuulajinen sekametsä

Suomen metsätalouden tavoitteena on jo pitkään ollut monipuulajisten sekametsien luominen, koska se on hyvä tavoite niin metsäluonnon hoidon kuin metsätaloudenkin kannalta. Luonnonhoidon ohjeilla pyritään tehostamaan tätä pyrkimystä.

Tässä suhteessa on myös onnistuttu: ainakin Ruotsiin verrattuna Suomessa esimerkiksi lehtipuiden osuus on suuri, jopa 20 prosenttia. Tämä on helppo havaita metsämaisemassa esimerkiksi ruskan aikaan, kun lehtipuut erottuvat väreiltään.

Metsälain kymmenes pykälä määrittelee niin sanotut erityisen tärkeät elinympäristöt, joiden säilyminen on turvattava hakkuiden yhteydessä. Niiden merkitys on suuri, sillä noin 40 prosenttia metsien uhanalaisista lajeista tarvitsee tämänkaltaisia ympäristöjä selvitäkseen.

Metsälain määrittelemät erityisen tärkeät elinympäristöt erottuvat selvästi ympäristöstään ja ovat pienialaisia. Ne ovat myös useimmiten metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä eikä niiden säilyttämisestä makseta metsänomistajalle korvausta, ellei menetys ole riittävän suuri.

Tällaisia elinympäristöjä ovat esimerkiksi pienvesistöjen, kuten lähteiden ja purojen välittömät lähiympäristöt, vesitaloudeltaan luonnontilaiset suot, rehevät lehto- ja ruohokorvet, vähintään kymmenen metriä korkeat jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät ja hietikot, kalliot, kivikot sekä harvapuustoiset louhikot.

Puiden kaatamista ei ole kokonaan kielletty erityisen tärkeillä elinympäristöillä. Esimerkiksi pienvesistöjen lähistöllä voi tehdä varovaisia poimintahakkuita, kunhan kohteen ominaispiirteitä tai veden juoksua ei muuteta eikä veteen päästetä ravinteita, esimerkiksi oksia. Joskus puiden kaato voi jopa turvata ominaispiirteiden säilymistä, kuten vaikkapa kuusten vähentäminen kuusettumassa olevalta lehtoalueelta.

Metsänomistajan on myös mahdollista saada monimuotoisuuden Metso-toimintaohjelman mukaista korvausta erityisiin luonnonhoitotöihin omassa metsässään. Tukea anotaan metsäkeskuksesta kutakin luonnonhoitotyötä kohti erikseen ja jos tuen ehdot täyttyvät, metsäkeskus tekee töistä ja rahoituksesta metsänomistajan kanssa erillisen sopimuksen.

Metsäkeskus seuraa yksityismetsien osalta talousmetsien luonnonhoidon tuloksia luontolaadun arvioissaan.

Artikkeli on julkaistu aiemmin Forest.fi-sivustolla Q&A-osiossa.