Taimien istutus ja metsien luontainen uudistuminen takaavat metsät myös tuleville sukupolville.
Suomen metsäkeskuksen mukaan talousmetsiin istutetaan keskimäärin 150 miljoonaa puuta joka vuosi.
Myös Ruokavirasto seuraa kotimaisilta taimitarhoilta metsänviljelyyn toimitettujen taimien määrää. Keskimäärin se on ollut kymmenen viime vuoden aikana 150 miljoonaa tainta vuodessa, mutta esimerkiksi vuonna 2019 melkein 175 miljoonaa.
Sen lisäksi, että suomalaiset istuttavat miljoonittain puuntaimia, talousmetsiin myös kylvetään puita. Kylvöala on noin neljäsosa siitä pinta-alasta, mikä istutetaan.
Vaikka istutus- ja kylvötoimet ovat laajoja, Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan yli neljä viidesosaa metsissä kasvavista puista on luontaisesti syntyneitä.
Taimikoita myös perustetaan luontaisella uudistamisella. Silloin päätehakkuun yhteydessä valitaan parhaat siemenpuut ja jätetään ne pystyyn. Uusi taimikko syntyy näiden puiden siemenistä.
Näitä toimia kutsutaan metsän uudistamiseksi. Metsän uudistamistapa valitaan metsikön ominaisuuksien, kuten maaperän mukaan. Uuden taimikon perustaminen päätehakkuun jälkeen on Suomessa lain mukaan pakollista.
Taimia ei suinkaan istuteta koko vuoden aikana, vaan istutustyö keskittyy pääosin runsaan kuukauden ajanjaksoon huhti-kesäkuussa. Istuttaminen on pääosin käsityötä ja siitä vastaavat metsänomistajat ja metsäammattilaiset. Istutustyö on myös suosittu nuorten kesätyö.
Istutukset, kylvöt ja luontainen uudistaminen takaavat osaltaan metsätalouden jatkuvuuden. Suomen metsätaloudessa käytetään vain alkuperäisiä puulajeja.
