Taimien istutus ja metsien luontainen uudistuminen takaavat metsät myös tuleville sukupolville.
Suomessa istutetaan vuosittain valtava määrä puuntaimia. Nyrkkisääntönä puhutaan 150 miljoonasta taimesta vuosittain, mutta tilastojen mukaan luku on tätäkin suurempi.
Ruokavirasto seuraa kotimaisilta taimitarhoilta metsänviljelyyn toimitettujen taimien määrää. Keskimäärin se on ollut kymmenen viime vuoden aikana yli 160 miljoonaa tainta vuodessa, ja esimerkiksi vuonna 2023 melkein 175 miljoonaa.
Taimista yli 99 prosenttia on kotimaisia. Eniten kasvatetaan ja istutetaan kuusen taimia, mutta esimerkiksi männyn ja koivun osuus on nousussa.
Vaikka istutus- ja kylvötoimet ovat laajoja, Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan yli neljä viidesosaa metsissä kasvavista puista on luontaisesti syntyneitä.
Taimikoita myös perustetaan luontaisella uudistamisella. Silloin päätehakkuun yhteydessä valitaan parhaat siemenpuut ja jätetään ne pystyyn. Uusi taimikko syntyy näiden puiden siemenistä.
Näitä toimia kutsutaan metsän uudistamiseksi. Metsän uudistamistapa valitaan metsikön ominaisuuksien, kuten maaperän mukaan. Uuden taimikon perustaminen päätehakkuun jälkeen on Suomessa lain mukaan pakollista.
Taimia ei suinkaan istuteta koko vuoden aikana, vaan istutustyö keskittyy pääosin runsaan kuukauden ajanjaksoon huhti-kesäkuussa. Istuttaminen on pääosin käsityötä ja siitä vastaavat metsänomistajat ja metsäammattilaiset. Istutustyö on myös suosittu nuorten kesätyö.
Istutukset, kylvöt ja luontainen uudistaminen takaavat osaltaan metsätalouden jatkuvuuden. Suomen metsätaloudessa käytetään vain alkuperäisiä puulajeja.
