Tekijä: Anna Kauppi

Puuta on jopa jäätelössä, jolle se antaa rakenteen.

Puu kuuluu meillä Suomessa arkeemme – usein jopa tietämättämme. Yksi huomaamattomimmista puutuotteista lienee puusta saatava karboksimetyyliselluloosa eli CMC.

CMC-selluloosalla on satoja käyttökohteita, joista monia löytyy lähes jokaisen jääkaapista ja komerosta – tavallisesti koodeilla E466 tai E468. Selluloosakumiksikin kutsuttu ainesosaa käytetään sakeuttamis- ja stabilointiaineena. Koostumukseltaan se on vaaleaa jauhetta, jonka karkeampi raekoko muistuttaa mannaryynejä.

CMC antaa totutun rakenteen muun muassa jäätelölle, ketsupille ja myös hammastahnalle. Juuri CMC:n ansiota on, että hammastahna on harjaan laitettaessa jähmeää, mutta harjatessa tahna levittäytyy ja vaahtoutuu hampaiden pinnalle.

CMC:n tärkeä ominaisuus on kyky sitoa vettä. Tämä estää jääkiteiden synnyn pakasteisiin ja pitää leipomotuotteet ja einekset tuoreina pidempään. Se myös parantaa gluteenittomien leivonnaisten sitkoa.

Kun CMC:tä lisää pyykkipulveriin, sen pintavarausominaisuudet estävät lian tarttumista pestyyn vaatteeseen. Tekstiilipainatuksissa CMC saa värit levittymään tasaisesti. Maaleissa se estää roiskumista ja lääketableteissa sitä käytetään koossa pitävänä täyteaineena.

CMC hajoaa kokonaan esimerkiksi kompostissa. Se on myrkytöntä ja edullista, mikä tekee siitä hyvän elintarvikkeiden raaka-aineen. Turvallisuudesta kertoo, että viranomaiset eivät ole edes määritelleet sille päivittäistä enimmäissaantia.

Lue seuraavaksi:

Puuhake tositoimissa

Puiseva klassikko

Naama edellä puuhun

Jopa läpinäkyvä pakkaus voi olla tehty puusta.

Puupohjaiset tuotteet korvaavat jo yhä useammin muoviset tavarat ja pakkaukset kauppojen hyllyillä. Yksi yllättävimmistä innovaatioista on täysin läpinäkyvä pakkausmateriaali, jota tuskin erottaa perinteisestä fossiilipohjaisesta kääreestä.

Läpinäkyvään, kahisevaan muoviin on jo pakattu esimerkiksi yrttejä ja täytettyjä sämpylöitä. Läpinäkyvät puupohjaiset muovit valmistetaan puun selluloosasta, jonka polymeeri on luonnostaan läpinäkyvää ja kirkasta.

Muovia tarvitaan, sillä ilman sitä muun muassa ruokahävikin määrä olisi valtava. EU:n alueella vuosittain syntyvistä miljoonista tonneista muovijätettä lähes 60 prosenttia syntyy ruoan pakkaamisesta.

Kun muovi tehdään pääosin biopohjaisesta materiaalista, siitä voidaan saada hiilineutraalia ja kierrätettävää. Sen sijaan biohajovia on vain osa biopohjaisista tuotteista, eivätkä nekään välttämättä hajoa luonnossa.

Läpinäkyvän muovin lisäksi käytännössä jokainen muovinen elintarvikepakkaus pulloista purkkeihin ja tölkkeihin voidaan valmistaa puukomposiitista. Materiaalin valmistustapoja on monia: puukuituun on yhdistetty esimerkiksi sokeriruokoa tai kierrätysmuovia.

Tulevaisuudessa biomuovista voidaan saada myös yhä biohajoavampaa, jolloin sitä ei luokiteltaisi muoviksi esimerkiksi Euroopan unionin kertakäyttömuovidirektiivissä. Silloin se ei jää luontoon ja meriin mikromuovina, ja sen voisi laittaa vaikka biojäteastiaan.

Toistaiseksi puumuovi kannattaa kierrättää muun muovin joukossa – myös käytännöllisyyden vuoksi, sillä sitä ei juuri erota perinteisestä öljypohjaisesta muovista.

Lue seuraavaksi:

Puuhake tositoimissa

Puiseva klassikko

Naama edellä puuhun

Uusiutuva puupohjainen biohiili soveltuu sähköautojen akkuihin.

Puu voi lähitulevaisuudessa korvata akuissa käytettävän hiilipohjaisen grafiitin. Uudella puupohjaisella akkumateriaalilla on nippu hyviä ominaisuuksia: se on kotimaista, uusiutuvaa ja sitä voidaan valmistaa metsäteollisuuden sivuvirroista.

Toistaiseksi sähköautojen litiumioniakun anodimateriaalina on käytetty fossiilista grafiittia. Se on puhdasta hiiltä, joka on luokiteltu EU:n talouden kannalta kriittiseksi, tuonnista riippuvaiseksi mineraaliksi. Sen tarpeen arvioidaan moninkertaistuvan lähivuosina, kun liikenne sähköistyy ja myös aurinko ja tuulivoimaratkaisut lisäävät energian varastoinnin tarvetta.

Ratkaisu akkumateriaalin saatavuuteen löytyy Suomen metsistä: puupohjainen akkumateriaali tehdään ligniinistä, jota on puussa noin neljännes. Se on puun sidosaine ja sanotaan, että sen tehtävänä on pitää puu pystyssä.

Teollisuuden käyttöön ligniiniä saadaan selluntuotannon sivutuotteena syntyvästä mustalipeästä. Kun ennen mustalipeä poltettiin energiaksi, viime vuosina sen sisältämällä ligniinillä on korvattu yhä useampia fossiilisia ja kemiallisia raaka-aineita esimerkiksi liimoissa, maaleissa ja jopa asfaltissa.

Akkuteollisuutta varten ligniinistä tuotetaan biopohjaista hiilimateriaalia. Yleisimmässä akkutyypissä litiumioniakussa sitä on anodimateriaalina noin viidennes. Kun sähköauton akku saattaa painaa satoja kiloja, materiaalin tarve on suuri.

Puupohjaisen akkumateriaalin etuihin lukeutuu uusiutuvuus ja se, että sitä saadaan muun puunkäytön sivuvirroista. Näin jo kaadettu puu käytetään entistäkin tarkemmin hyödyksi. Autoilijoille bioakusta on hyötyä myös käytännössä: se latautuu ja purkautuu perinteisiä akkuja nopeammin ja sille luvataan myös parempaa suorituskykyä alhaisissa lämpötiloissa.

Hiiltä tarvitaan myös lukemattomissa litiumioniakuilla toimivissa elektroniikkalaitteissa. Akun merkintä Li-ion löytyy niin akkukäyttöisistä pölynimureista kuin matkapuhelimistakin.

Aivan vielä autoa tai laitetta ei voi ostaa puuakulla. Innovaation kaupallistaminen on mahdollista lähivuosina.

Lue seuraavaksi:

Puuhake tositoimissa

Puiseva klassikko

Naama edellä puuhun

Metsästä saadaan hoitavia raaka-aineita, kuten kuusenpihkaa haavavoiteisiin.

Puulla on pitkä historia lääketieteessä. Pihkalla, tervalla ja mahlalla on lääkitty erilaisia vaivoja jo vuosisatojen ajan. Esimerkiksi kuusenpihka estää bakteeritulehduksia ja nopeuttaa haavan ja palovamman paranemista.

Erilaisten luontaistuotteiden lisäksi pihkasta valmistetaan myös apteekissa myytävää haavasalvaa, joka on saanut lääkinnällisen tuotesertifioinnin.

Metsäkuusen pihka on selkeä raaka-aine haavavoiteen ainesosaluettelossa, mutta sen lisäksi moni käyttämämme lääke sisältää puuta. Puupohjaisten raaka-aineiden etuja ovat muun muassa myrkyttömyys ja kotimaisuus, ja niillä voidaan korvata monia synteettisiä raaka-aineita.

Puusta neljännes on hemiselluloosaa, kolmannes ligniiniä ja loput selluloosaa, joita kaikkia hyödynnetään ja tutkitaan lääketeollisuudessa. Pisimmällä ollaan selluloosan hyödyntämisessä. Sitä ja sen johdoksia käytetään muun muassa kirurgiassa tukifilmeinä ja lääketablettien sidosaineena. Tavallisten särkylääkkeiden ainesosaluettelosta löytyy mikrokiteinen selluloosa (MCC), joka on puhdistettua, hienojakoista jauhetta.

Oma lukunsa ovat selluloosan nanomateriaalit, joita voidaan hyödyntää laajasti erilaisissa lääketieteellisissä sovelluksissa, kuten soluviljelmissä ja haavasidoksissa. Yksi puupohjaisten valmisteiden etu on eettisyys, sillä ne korvaavat eläinperäisiä ainesosia.

Lue seuraavaksi:

Puuhake tositoimissa

Puiseva klassikko

Naama edellä puuhun

Pesualtaastakin saa ekologisemman, kun se valmistetaan puukomposiitista.

Kotiemme materiaaleista moni on totutusti puuta. Meillä on puupöytiä, kattopaneeleita ja ehkä parkettilattia. Yhtä itsestään selvä materiaali on esimerkiksi posliini kylpyhuoneessa. Mutta mitä jos lavuaaritkin tehtäisiin puusta?

Puu kannattaa, sillä se on sisustamisessa ja rakentamisessa monella tapaa ekologisempi materiaali. Se on uusiutuvaa ja kierrätettävää. Sen kasvattaminen ja työstäminen tuotteeksi säästää useimpiin muihin materiaaleihin verrattuna vettä. Puulla voidaan myös korvata fossiilisia raaka-aineita, ja puutuote toimii hiilivarastona.

Parhaimmillaan uudet puupohjaiset materiaalit vähentävät tuotteiden hiilijalanjälkeä jopa 80 prosenttia. Ne voivat olla lähes 100 prosenttisesti biopohjaista ja siten uusiutuvaa materiaalia.

Jotta puu kestäisi mahdollisimman pitkään kosteissa ja kuluttavissa olosuhteissa, siitä on kehitetty erilaisia puukomposiitteja. Kun puukomposiitti on valmistettu ekologisesti kotimaisesta puuhakkeesta ja hartsipohjaisista sidosaineista, sen hiilijalanjälki on erittäin pieni toisin kuin esimerkiksi keramiikan.

Tällaisesta puukomposiitista tehtyjä, ympäristöystävällisempiä pesualtaita ja wc-istuimia on jo myynnissä. Niiden luvataan olevan täysin vedenpitäviä ja iskunkestäviä. Tuotteiden elinkaaren joskus päättyessä ne voidaan hyödyntää energiajätteenä.

Myös moni muovinen kodin esine voidaan valmistaa puukomposiitista. Materiaalin valmistustapoja on monia: puukuituun on yhdistetty esimerkiksi sokeriruokoa tai kierrätysmuovia. Esimerkiksi keittiön pienkoneita voidaan valmistaa biokomposiitista, jossa hyödynnetään metsäteollisuuden sivuvirroista saatavaa puukuitua ja mäntyöljyä. Materiaali vastaa ominaisuuksiltaan fossiilisia muoveja.

Lue seuraavaksi:

Puuhake tositoimissa

Puiseva klassikko

Naama edellä puuhun