Suomesta on vaikea löytää kaupunkia, jonka lämmityksessä ei käytettäisi lainkaan metsäenergiaa. Noin 40 prosenttia suomalaisten kotien lämmöstä saadaan metsästä joko kaukolämpönä tai sähkönä tai harvemmin kotitarvepuuta polttamalla.
Energiateollisuudessa metsästä saatava lämpö ja sähkö tuotetaan lähes kokonaan erilaisista metsäalan sivutuotteista. Metsäenergialla on viime vuosikymmenten aikana korvattu fossiilista tuontienergiaa, kuten öljyä tai kivihiiltä.
Metsäalan sivutuotteita ovat nuoren metsän hoidosta ja hakkuista kertyvä pienpuu, joka on liian pientä metsäteollisuudelle, sekä kaikista hakkuista kertyvät oksat ja latvukset. Teollisuuden sivutuotteita ovat puun kuori, sahanpuru ja selluntuotannossa syntyvä jäteliemi.
Metsäenergiaksi voi mennä myös heikkolaatuista, isompaa runkopuuta, jota metsäteollisuus ei voi hyödyntää. Viime vuosina on jouduttu Venäjän rajan sulkeuduttua käyttämään energiana myös jonkin verran kuitupuuta. Vähäisiä määriä kantoja käytetään energiaksi.
Metsästä saatava lämpö ja sähkö tuotetaan lähes kokonaan erilaisista metsäalan sivutuotteista.
Kaikkea energiapuuta ei kuitenkaan kerätä metsästä pois, vaan sitä jätetään metsään luonnon monimuotoisuuden ja maaperän ravinteisuuden turvaamiseksi. Jätettävän puun määrää ohjataan esimerkiksi metsäsertifioinnissa ja metsänhoidon suosituksissa. Uusiutuvaa energiaa koskeva lainsäädäntö edellyttää varmistamaan bioenergian hankinnan ja käytön kestävyyden.
Metsäenergian rooli metsätalouden arvoketjussa on taata, että kun puu kaadetaan ja viedään metsästä pois eikä sitä tarkoituksella jätetä luontoon esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta turvaamaan, se käytetään kokonaan. Yhtään sen osaa ei tuhlata, ja metsäenergian hyödyntäminen on hyvin energiatehokasta.
Suomessa metsätalouden tavoitteena on tuottaa hyvänlaatuista tukkipuuta. Jotta puut kasvaisivat nopeammin suuren tukkipuun mittoihin, niille annetaan metsässä tilaa metsänhoidolla, kuten harvennushakkuilla. Metsänomistaja voi saada metsänhoitotoimista kertyvästä, energiantuotantoon menevästä pienpuusta tuloja.
Kun sahalla sahataan pyöreistä tukeista kantillista lankkua ja lautaa, puun pintaosa jää sahalla käyttämättä. Vielä viime vuosisadan alussa nämä pintalaudat poltettiin sahoilla suurissa rovioissa. Kun puusta alettiin tehdä sellua, havaittiin, että pintapuu on erinomainen raaka-aine sellun keittoon.
Sahat voivat myydä pintapuun ja purun sellutehtaille tai energiateollisuuteen tai hyödyntää ne itse sahalla puutavaran kuivaukseen tai pellettituotantoon. Tämä tukee sahatavaran tuotantoa.
Sellun valmistuksessa kuutiosta puuta saadaan yleensä noin puoli kuutiota sellua. Lopusta tulee jätelientä, joka voidaan hyödyntää energiana, kuten lämpönä ja sähkönä. Nykyaikaiset sellutehtaat tuottavat enemmän energiaa kuin ne itse tarvitsevat.
Ylijäävä sähkö myydään valtakunnanverkon kautta kuluttajille. Lämpö käytetään tehtaan prosesseissa ja esimerkiksi kaupunkikotien lämmityksessä.
