Siirry suoraan sisältöön.
FI|SV|EN

Avainsana: talousmetsien luonnonhoito

Katso Metsien Suomen uudet kuvat ja jaa somessa!

Metsien Suomen tämän kesän upeat kuvat kertovat metsissä tehtävästä työstä: luonnonhoidosta, harvennuksesta, puunkorjuusta, metsänistutuksesta.

Metsien Suomi kertoo siitä, millä kaikilla tavoilla suomalaiset metsiä käyttävät ja mitä metsä meille merkitsee. Tämän kesän kampanjamme on kertonut luonnonhoidosta televisiomainoksissa, radiokanavilla, katukuvassa, verkossa ja sosiaalisessa mediassa.

Talousmetsien luonnonhoito on arvokasta ja arkista työtä, jonka merkityksen valokuvaaja Matti Immonen on vanginnut valokuviin, jotka ovat jo tuttuja verkkosivuiltamme ja somesta. Kuvat nähtyään tekopökkelöitä, säästöpuita ja suojatiheikköjä on helppo huomata myös metsissä kulkiessaan. Pelkästään säästöpuita tehdään Suomessa joka vuosi yli 2,5 miljoonaa.

Kuvat kertovat metsissä tehtävästä työstä: luonnonhoidosta, harvennuksesta, puunkorjuusta, metsänistutuksesta.

Kuva: Matti Immonen

Kuvapankistamme löytyy nyt myös työkuvia metsissä tehtävistä arkisista toimista, joita tekevät metsäalan ammattilaiset. Heille suhde metsään on kenties tärkeämpi kuin kenellekään meistä suomalaisista.

Löydät kuvat materiaalipankistamme . Ne on tehty käytettäviksi ja jaettaviksi silloin, kun haluat kertoa Metsien Suomesta omilla kanavillasi.

Tule sinäkin mukaan kertomaan, missä kaikessa metsä on sinun elämässäsi mukana. Jaa oma tarinasi tai kuvasi metsistä, niiden monimuotoisuudesta, metsiin liittyvistä innovaatioista ja ratkaisuista, kestävästä hyödyntämisestä tai ihan vain omista kokemuksistasi hashtagilla #metsiensuomi.

Lue seuraavaksi:

Metsien Suomi näkyy jälleen kaikilla kanavilla

Metsien Suomen uusi mediakampanja alkaa tänään jääkiekkotermein viidellä ketjulla. Metsä on mukana televisiomainoksissa, radiokanavilla, katukuvassa, verkossa ja sosiaalisessa mediassa.

Tänä kesänä Metsien Suomi kertoo metsien luonnonhoidosta. Viime syksyn TV-mainoksista tuttu luottopelaajamme, yhdysvaltalaisen tutkivan journalistin hahmo, raportoi työnantajalleen luonnonhoidon käytännön teoista: säästöpuista, suojatiheiköistä ja tekopökkelöistä.

Miten suomalaissanat taipuvat amerikkalaisen suuhun, voi kuulla seuraavien viikkojen aikana Sanomien ja MTV:n kanavilla muun muassa jääkiekon MM-otteluiden tuoksinassa. Discoveryn kanavat kuten Discovery Channel ja TV5 jatkavat Metsien Suomen televisiomainosten esittämistä peräti tämän vuoden loppuun asti.

Katso Metsien Suomen uusi TV-mainos, joka kertoo talousmetsissä tehtävistä luonnonhoidon toimenpiteistä.

Ulkomainokset tuovat kaupunkikuvaan saman viestin luonnonhoidon tärkeydestä. Talousmetsien luonnonhoito on tehokasta, sillä sitä tehdään lähes 90 prosentissa kaikista Suomen metsistä.

Lisäksi ulkomainoksissa näkyy kesän kampanjan toinen uusi viesti – metsäenergian suuri merkitys koko Suomelle. Metsäenergiaa, lämpöä ja sähköä, tehdään käytännössä pelkästään metsäalan sivutuotteista. Siitä huolimatta Suomesta on lähes mahdoton löytää taajamaa, jonka kaukolämpöverkossa ei virtaisi metsäpohjainen energia.

Lisää luonnonhoidosta ja metsäenergiasta voi lukea Ilta-Sanomien kustannetuista artikkeleista sekä tietenkin tältä sivustoltamme, jolle olemme koonneet kampanjaamme taustoittavat faktat ja lähteet.

Runsaasti faktoja löydät myös Twitter-, Facebook– ja Instagram-tileiltämme. Tule mukaan keskusteluun siitä, missä kaikessa metsä on mukana!

Lue seuraavaksi:

Säästöpuut: Koteja uhanalaisille yli 2,5 miljoonassa puussa joka vuosi

Suomessa jätetään hakkuiden yhteydessä kaatamatta niin sanottuja säästöpuita. Näiden puiden tarkoitus on jäädä metsään ikiajoiksi, aikanaan kaatua ja kuolla ja sittemmin tuottaa lahopuuta siitä riippuvaisille eliölajeille.

Säästöpuiden jättäminen perustuu metsänomistajalle vapaaehtoiseen ja hyvin kattavaan metsäsertifiointiin sekä Metsänhoidon suosituksiin. Metsänhoidon suosituksissa on kuvattu myös tilanteita, joissa säästöpuita on perusteltua jättää tavanomaista määrää enemmän.

Uusien, vuonna 2023 voimaan tulevien PEFC-metsäsertifioinnin vaatimusten mukaan hehtaaria kohti pitää jättää kymmenen elävää ja kymmenen kuollutta säästöpuuta, ja jos kuollutta puuta ei ole, on jätettävä 2–5 tekopökkelöä hehtaaria kohti.

Säästöpuiden merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja erityisesti lahopuusta riippuville lajeille on suuri.

Kuva: Matti Immonen

Säästöpuiden jättäminen on tarpeen myös jatkuvassa kasvatuksessa, sillä tässäkään hakkuumenetelmässä ei synny ”luontaisesti” kuollutta puuta tai lahopuuta, vaan siitä pitää erikseen huolehtia.

Metsäkeskuksen arvion mukaan Suomessa jätetään yli 2,5 miljoonaa säästöpuuta vuodessa. Määrä vaihtelee vuosittain jonkin verran, mikä johtuu siitä, että päätehakkuiden pinta-ala vaihtelee. Yksityisten kansalaisten ja perheiden omistamissa metsissä hakkuissa kaatamatta jätettyjen säästöpuiden vuosittainen arvo on jopa 30 miljoonaa euroa.

Säästöpuiden merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja erityisesti lahopuusta riippuville lajeille on suuri, koska säästöpuut muuttuvat aikanaan lahopuuksi. Suomen lajien uhanalaisuusarvion tutkijat sanoivat vuonna 2010, että suurin yksittäinen metsien muita elinympäristöjä suotuisammalle uhanalaiskehitykselle on juuri päätehakkuun yhteydessä jätetyissä säästöpuissa.

Yksityisten kansalaisten ja perheiden omistamissa metsissä hakkuissa kaatamatta jätettyjen säästöpuiden vuosittainen arvo on jopa 30 miljoonaa euroa.

Kuva: Matti Immonen

Lahopuun lisäksi säästöpuuryhmä tarjoaa myös riistalle suojaa ja ravintoa ja vähentää tuulituhoja. Toisinaan säästöpuut myös pehmentävät hakkuun jälkeistä maisemaa.

Kun säästöpuita alettiin 1990-luvun lopussa jättää, aluksi niitä jätettiin hakkuualueelle sinne tänne vaadittu määrä. Sittemmin niitä on alettu jättää ryhminä ja niin, että useamman hehtaarin hakkuualueen säästöpuut voivat olla kaikki samassa ryhmässä.

Toisinaan säästöpuuryhmiä myös poltetaan, jotta metsään saadaan palanutta puuta, mistä Suomen metsissä on suuri puute. Säästöpuuryhmien polttoa edistetään myös metsäsertifioinnilla.

Artikkelia varten on haastateltu Tapion johtavaa asiantuntijaa Lauri Saaristoa.

Lue lisää

Päivi Mäki: Mitä virkaa säästöpuilla on?

Lue seuraavaksi:

Tekopökkelöt: Yli puoli miljoonaa kotipuuta kolopesijöille joka vuosi

Tekopökkelö tarkoittaa puuta, joka on katkaistu 3–4 metrin korkeudelta ja jätetty metsään lahoamaan. Kasvatus- ja päätehakkuissa tehtävät tekopökkelöt ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä. Monet lajit ovat riippuvaisia juuri lahopuusta.

Tekopökkelöt ovat pystyyn lahoavina säästöpuina yksi monista keinoista lisätä järeää lahopuuta talousmetsiin. Jotkut lahopuussa elävät lajit elävät vasta äskettäin kuolleella ja jotkut pidemmälle lahonneella puulla. Tekopökkelöitä tehdään eri-ikäisiin metsiin. Näin metsiin syntyy jatkuvasti uutta lahopuuta ja metsässä on eriasteisesti lahonnutta puuta.

Kasvatus- ja päätehakkuissa tehtävät tekopökkelöt ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä.

Kuva: Matti Immonen

Lahopuu on tärkeää monille lajeille. Tekopökkelöt hyödyttävät lajistoa, joka suosii katkenneita, pystyasennossa aikansa lahoavia puita. Tekopökkelö sopii myös kotipuuksi useille kolopesijöille, kuten tikoille ja pöllöille sekä monille pikkulinnuille, kuten kirjosiepolle ja tiaisille.

Metsäalalla on tehty tekopökkelöitä koko 2000-luvun ajan. Niiden tekeminen edellyttää aina metsänomistajan hyväksyntää.

Metsäteollisuusyhtiö Metsä Group alkoi vuonna 2016 esittää tekopökkelöiden tekoa kaikille metsänomistajille, joilta se osti puuta. Metsänomistajat ovatkin olleet halukkaita tekopökkelöiden tekoon ja esimerkiksi Metsä Groupin vuoden 2020 metsäkaupoista 84 prosentissa metsänomistaja halusi tekopökkelöitä.

Tekopökkelöillä saadaan elinympäristöjä lahopuussa eläville lajeille.

Kuva: Matti Immonen

Kaikkiaan Metsä Groupin hakkuissa tehdään 250 000–300 000 tekopökkelöä vuodessa. Stora Enson hakkuissa tekopökkelöitä on jätetty kaksi kappaletta hakkuuhehtaaria kohti kaikissa hakkuissa, mutta määrää ollaan nostamassa jopa viiteen. Nykyään Stora Enson hakkuissa tekopökkelöitä tehdään vähintään 250 000 kappaletta joka vuosi.

Valtionmetsissä tekopökkelöitä on tehty keskimäärin 1,5 kappaletta hehtaaria kohti. Kaikkiaan Metsähallitus tekee noin 100 000 tekopökkelöä joka vuosi.

Artikkelia varten on haastateltu Tapion johtavaa asiantuntijaa Lauri Saaristoa.

Lue lisää

Metsäluonnon monimuotoisuutta tuetaan sadoilla tekopökkelöillä joka päivä – hyödyn saavat monet metsälajit

Lue seuraavaksi:

Suojatiheikkö tarjoaa suojan metsän eläimille

Suojatiheiköt ovat puista ja pensaista koostuvia tiheitä kasvustoja. Niiden koko voi vaihdella muutaman puun ryhmästä reiluun aariin. Aari on pinta-ala, joka on yhtä suuri kuin neliö, jonka sivu on kymmenen metriä.

Suojatiheiköstä käytetään myös nimityksiä riistatiheikkö ja luontotiheikkö.

Suojatiheikkö antaa suojaa metsän eläimille, kuten metsäkanalinnuille ja pikkulinnuille. Erityisen hyvin tiheikkö suojaa petolinnuilta, mutta se vaikeuttaa myös maapetojen saalistamista. Suojatiheiköistä hyötyviä lintulajeja ovat esimerkiksi pyy, teeri, metso, lehtokerttu, pyrstötiainen, harakka, satakieli, mustapääkerttu, pikkulepinkäinen, punavarpunen, sepelkyyhky, punarinta ja punakylkirastas.

Hyvän suojatiheikön puusto on vaihtelevan kokoista ja kerroksellista.

Kuva: Matti Immonen

Suojatiheikkö tehdään yksinkertaisesti jättämällä pusikot raivaamatta esimerkiksi silloin, kun kasvillisuutta raivataan taimikonhoidossa tai tulevaa päätehakkuuta varten. Hyvän suojatiheikön puusto on vaihtelevan kokoista ja kerroksellista.

Monet lintulajit pesivät suojatiheiköissä. Eläimet voivat löytää suojatiheiköistä myös ravintoa. Tiheikköjen hyöty on suurimmillaan metsissä, joiden suurimmat puut ovat vasta saavuttamassa tai saavuttaneet tukkipuun koon, mutta niitä säästetään nuoremmissakin metsissä.

Kuusi on suojatiheikön tärkein puulaji, koska sen laaja alaoksisto suojaa hyvin. Lehtipuut ja pensaat taas antavat ravintoa.

Luontevia suojatiheikön paikkoja ovat suon ja kuivemman kangasmetsän sekä metsän ja pellon väli- ja reuna-alueet. Hyviä kohteita ovat myös vesistöjen rantojen hoitamattomat suojakaistat, ojanvarret tai esimerkiksi kiviset maastot, joilla korjuu voi olla hankalaa. Nuoressa metsässä mikä tahansa pieni harventamaton tai raivaamaton kohta voi olla pienen riistatiheikön paikka.

Suojatiheikön voi tehdä jättämällä pusikot raivaamatta esimerkiksi taimikonhoidossa.

Kuva: Matti Immonen

Meneillään olevan Suomen riistakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston kyselytutkimuksen alustavat tulokset kertovat, että lähes puolet metsänomistajista suunnittelee jättävänsä suojatiheikköjä metsiinsä. Niiden monimuotoisuushyödylle on erittäin vankka tutkimusperusta.

Esimerkiksi metso hyötyy puuston kerroksellisuudesta ja tiheysvaihtelusta. Suojatiheikkö tuo metsään maanpinnan tasaista suojaa, joka muuten saattaa puuttua kasvatusmetsästä.

Suojatiheiköt ovat sitä tärkeämpiä, mitä pohjoisemmaksi ja mitä karummille kasvupaikoille mennään, koska näillä alueilla tiheikön suomaa suojaa on muutenkin vähän.

Artikkelia varten on haastateltu Riistakeskuksen viestinnän suunnittelija Mirja Rantalaa ja Tapion johtavaa asiantuntijaa Lauri Saaristoa.

Lue lisää aiheesta

Monimetsä-hanke Riistakeskus

Lue seuraavaksi: