Siirry suoraan sisältöön.

Metsien Suomi näkyy jälleen kaikilla kanavilla

Metsien Suomen uusi mediakampanja alkaa tänään jääkiekkotermein viidellä ketjulla. Metsä on mukana televisiomainoksissa, radiokanavilla, katukuvassa, verkossa ja sosiaalisessa mediassa.

Tänä kesänä Metsien Suomi kertoo metsien luonnonhoidosta. Viime syksyn TV-mainoksista tuttu luottopelaajamme, yhdysvaltalaisen tutkivan journalistin hahmo, raportoi työnantajalleen luonnonhoidon käytännön teoista: säästöpuista, suojatiheiköistä ja tekopökkelöistä.

Miten suomalaissanat taipuvat amerikkalaisen suuhun, voi kuulla seuraavien viikkojen aikana Sanomien ja MTV:n kanavilla muun muassa jääkiekon MM-otteluiden tuoksinassa. Discoveryn kanavat kuten Discovery Channel ja TV5 jatkavat Metsien Suomen televisiomainosten esittämistä peräti tämän vuoden loppuun asti.

Katso Metsien Suomen uusi TV-mainos, joka kertoo talousmetsissä tehtävistä luonnonhoidon toimenpiteistä.

Ulkomainokset tuovat kaupunkikuvaan saman viestin luonnonhoidon tärkeydestä. Talousmetsien luonnonhoito on tehokasta, sillä sitä tehdään lähes 90 prosentissa kaikista Suomen metsistä.

Lisäksi ulkomainoksissa näkyy kesän kampanjan toinen uusi viesti – metsäenergian suuri merkitys koko Suomelle. Metsäenergiaa, lämpöä ja sähköä, tehdään käytännössä pelkästään metsäalan sivutuotteista. Siitä huolimatta Suomesta on lähes mahdoton löytää taajamaa, jonka kaukolämpöverkossa ei virtaisi metsäpohjainen energia.

Lisää luonnonhoidosta ja metsäenergiasta voi lukea Ilta-Sanomien kustannetuista artikkeleista sekä tietenkin tältä sivustoltamme, jolle olemme koonneet kampanjaamme taustoittavat faktat ja lähteet.

Runsaasti faktoja löydät myös Twitter-, Facebook– ja Instagram-tileiltämme. Tule mukaan keskusteluun siitä, missä kaikessa metsä on mukana!

Metsäenergia lämmittää kaupunkikoteja

Suomesta on vaikea löytää kaupunkia, jonka lämmityksessä ei käytettäisi lainkaan metsäenergiaa. Kaikkiaan 35 prosenttia suomalaisten kotien lämmöstä saadaan metsästä joko kaukolämpönä tai sähkönä, tai harvemmin kotitarvepuuta polttamalla.

Metsästä saatava lämpö ja sähkö tuotetaan lähes kokonaan erilaisista metsäalan sivutuotteista, kotitarvepuuta lukuun ottamatta. Metsäenergialla voidaan korvata vastaava fossiilinen tuontienergia, kuten öljy tai kivihiili.

Metsäalan sivutuotteita ovat nuoren metsän hoidosta ja hakkuista kertyvä pienpuu, joka on liian pientä metsäteollisuudelle, sekä kaikista hakkuista kertyvät oksat ja latvukset. Sivutuotteita ovat myös puun kuori, sahanpuru ja selluntuotannossa syntyvä jäteliemi.

Metsäenergiaksi voi mennä myös heikkolaatuista, isompaa runkopuuta, jota metsäteollisuus ei voi hyödyntää. Myös pieniä määriä kantoja käytetään energiaksi.

Metsästä saatava lämpö ja sähkö tuotetaan lähes kokonaan erilaisista metsäalan sivutuotteista.

Kuva: Matti Immonen

Kaikkea energiapuuta ei kuitenkaan kerätä metsästä pois, vaan niitä jätetään metsään luonnon monimuotoisuuden ja maaperän ravinteisuuden turvaamiseksi. Jätettävän puun määrää ohjataan esimerkiksi metsäsertifioinnissa ja metsänhoidon suosituksissa.

Metsäenergian rooli metsätalouden arvoketjussa on taata, että kun puu kaadetaan ja viedään metsästä pois eikä sitä tarkoituksella jätetä luontoon esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta turvaamaan, se käytetään kokonaan eikä yhtään sen osaa tuhlata.

Suomessa metsätalouden tavoitteena on tuottaa hyvänlaatuista tukkipuuta. Jotta puut kasvaisivat nopeammin suuren tukkipuun mittoihin, niille annetaan metsässä tilaa metsänhoidolla, kuten harvennushakkuilla. Metsänomistaja voi saada metsänhoitotoimista kertyvästä, energiantuotantoon menevästä pienpuusta tuloja.

Kun sahalla sahataan pyöreistä tukeista kantillista lankkua ja lautaa, puun pintaosa jää sahalla käyttämättä. Vielä viime vuosisadan alussa nämä pintalaudat poltettiin sahoilla suurissa rovioissa, mutta kun puusta alettiin tehdä sellua, havaittiin, että pintapuu on erinomainen raaka-aine selluntekoon.

Sahat myyvät pintapuun sellutehtaille, mikä tukee sahatavaran tuotantoa: pintapuun myynti on sahalle merkittävä tulonlähde.

Sellun valmistuksessa kuutiosta puuta saadaan yleensä noin puoli kuutiota sellua. Lopusta tulee jätelientä, joka voidaan hyödyntää energiana, kuten lämpönä ja sähkönä. Nykyaikaiset sellutehtaat tuottavat enemmän energiaa kuin ne itse tarvitsevat ja tämä tuotanto kattaa valtaosan Suomessa tuotettavasta metsäpohjaisesta energiasta.

Ylijäävä sähkö myydään valtakunnanverkon kautta kuluttajille. Lämpö käytetään tehtaan prosesseissa ja esimerkiksi kaupunkikotien lämmityksessä.

Lähteet:

Asumisen energiankulutus 2019, Tilastokeskus 2021

Sähkön tuotannon energianlähteet 2019, Tilastokeskus 2021

Kaukolämpötilastot 2019, Energiateollisuus 2021

Uusi kampanja käyntiin toukokuussa

Metsien Suomi näkyy ja kuuluu jälleen toukokuun lopulta alkaen, sekä uusin että viime vuodesta tutuin aihein. Keskeisessä roolissa on uutena aiheena monimuotoisuus. Laaja mediakampanja hyödyntää niin televisiota, radiota, ulkomainontaa, sosiaalista mediaa kuin verkkomainontaakin.

Perusviestimme on edelleen sama: metsä on kaikessa mukana. Yllätämme jälleen suomalaiset sillä, missä kaikessa metsä on meillä mukana, nyt ja tulevaisuudessa. Mukaan on otettu kaksi tärkeää aihetta, monimuotoisuus ja sen turvaaminen talousmetsissä sekä metsäenergia.

Koko metsäalan toiminta perustuu metsäekosysteemiin ja sen elinvoimaan, ja siitä huolehtiminen on metsäalan tulevaisuudesta huolehtimista. Kerromme, millä kaikilla tavoilla monimuotoisuuden turvaaminen on osa metsäalan arkista työtä, niin ammattilaisten kuin metsänomistajienkin.

Monimuotoisuus on yksi kevään kampanjan pääteemoista. Monimuotoisuudesta huolehtiminen on metsäalan tulevaisuudesta huolehtimista.

Monimuotoisuuden turvaamiseen liittyen tekeillä on myös uusi TV-mainos, joka kertoo talousmetsien luonnonhoidosta. Uuden mainoksen lisäksi TV-kanavilla näytetään myös jo ennestään tuttuja Metsien Suomi -mainoksia. TV-kanavien lisäksi uudet viestit luonnonhoidosta näkyvät myös ulkomainoksissa, sosiaalisessa mediassa ja artikkelimainonnassa.

Talousmetsien luonnonhoidon lisäksi kerromme toisena uutena aiheena metsäenergian tuotannosta ja käytöstä. Kanavina ovat ulkomainokset, sosiaalinen media ja artikkelimainonta.

Verkkosivumme metsiensuomi.fi on edelleen se paikka, missä tiiviit viestit avataan ja perustellaan.