Siirry suoraan sisältöön.

Yli puolet Euroopan tiukimmin suojelluista metsistä on Suomessa

Euroopassa on monenlaisia metsien suojelualueita erityisesti suojelun tiukkuuden suhteen. Meillä metsiensuojelu on pääasiassa tiukkaa suojelua, mikä tarkoittaa, että suojellussa metsässä ei saa tehdä mitään metsätaloustoimia.

Keskieurooppalaista suojelua ei meillä aina katsottaisi suojeluksi lainkaan.

Suomessa on vaadittu tiukkaa suojelua. Vain sitä on pidetty oikeana ja aitona.

Euroopan unioni on tehnyt Euroopan metsistä, mukaan lukien Norja, Britannia ja Sveitsi ja pois lukien Venäjä, State of Europe’s Forests 2020 -selvityksen. Selvityksen mukaan Euroopassa on tiukimman suojelukategorian metsiä noin 3,6 miljoonaa hehtaaria ja ”niistä noin puolet on Suomessa”. Nämä ovat metsiä, joissa kaikki metsätalouteen tähtäävät toimet on kielletty.

Selvityksen mukaan näitä metsiä on Suomessa 1,9 miljoonaa hehtaaria, mikä on 51,4 prosenttia Euroopan vastaavasta suojelualasta.

Euroopan unionissa tiukimman suojelukategorian metsiä on 3,2 miljoonaa hehtaaria. Niistä Suomen osuus on 59,0 prosenttia.

Euroopan unionin metsämääritelmä ei vastaa täysin suomalaista, vaan unionin ”metsä” kattaa Suomen tuottavan metsämaan ja noin puolet vähätuottoisesta kitumaasta (metsä- ja kitumaa, ks. täältä). Tiukan suojelun määritelmä taas vastaa metsätalousnäkökulmasta hyvin suomalaista määritelmää.

Jos metsiensuojelua halutaan Suomessa kuvata yhdellä luvulla, esimerkiksi ympäristöviranomaiset käyttävät tiukasti suojeltua osuutta metsämaan ja kitumaan alasta. Tämä osuus on noin 13 prosenttia, hehtaareissa 2,9 miljoonaa.

Tämä artikkeli julkaistiin aiemmin otsikolla ”yli puolet Euroopan suojelumetsistä on Suomessa”. Otsikko oli sama lause, mitä käytimme ulkomainoksissa. Siihen päädyttiin, koska tarvittiin selkeä ja yksiselitteinen lause ja koska Suomessa suojeluksi ymmärretään nimenomaan tiukka suojelu.

Esimerkiksi rajoitetussa metsätalouskäytössä olevia alueita ei meillä yleensä ymmärretä varsinaisiksi suojelualueiksi, vaikka niillekin on määritelty omat suojelukategoriansa.

75 prosenttia Suomen pinta-alasta on metsää

Sanalla metsä tarkoitetaan usein metsämaan ja kitumaan yhteenlaskettua alaa. Niiden pinta-alaosuudet ovat 67 ja 9 prosenttia, eli yhteensä noin 75 prosenttia. Näillä lukemilla Suomi on selvästi Euroopan metsäisin maa.

Suomi on Euroopan metsäisin maa.

Suomalaismetsät ovat havupuuvaltaisia.

Suomessa metsätalouden maaksi kutsuttua maata on 86 prosenttia maapinta-alasta. Metsätalouden maa luokitellaan tuottavaksi metsämaaksi, vähätuottoiseksi kitumaaksi ja tuottamattomaksi joutomaaksi.

Sanalla ”metsä” tarkoitetaan usein metsä- ja kitumaan yhteenlaskettua alaa. Niiden pinta-alaosuudet ovat vastaavasti 67 ja 9 prosenttia, eli yhteensä 76 prosenttia.

Jotkut kuitenkin pitävät myös joutomaata metsänä. Jos haluaa ajatella näin, silloin Suomen maa-alasta metsää on 86 prosenttia.

Hehtaareissa laskettuna metsä- ja kitumaata on Suomessa yhteensä 23 miljoonaa. Se on todella paljon: jos haluaisit tarkastaa Suomen metsien kunnon tutkimalla jokaista metsähehtaaria minuutin, siirtymiä hehtaarilta toiselle ei otettaisi huomioon ja tekisit tätä työtä yötä päivää, kaikilla hehtaareilla käymiseen kuluisi yli 44 vuotta.

76 prosentillaan Suomi on Euroopan metsäisin maa. Seuraavina tulevat Ruotsi (74 prosenttia), Montenegro (70), Slovenia (63), Latvia (56) ja Espanja (55). Koko Euroopan metsien ja muun puustoisen maan pinta-alasta Suomessa oli vuoden 2015 tietojen mukaan 11 prosenttia.

Suomalainen asuu keskimäärin 700 metrin päässä lähimetsästä

Suomalaisilla on monipuoliset mahdollisuudet ulkoiluun lähellä vakituista asuinpaikkaansa. Lähimetsään on matkaa keskimäärin 700 metriä, mutta puolet suomalaisista asuu vain alle 200 metrin päässä metsästä.

Eurooppalaisen liikuntabarometrin mukaan suomalaiset ovat ulkoilevinta kansaa.

Puolet suomalaisista asuu alle 200 metrin päässä metsästä.

Eurooppalaisen liikuntabarometrin mukaan suomalaiset ovat ulkoilevinta kansaa.
Puolet suomalaisista asuu alle 200 metrin päässä metsästä.

Rakennettuun puistoon suomalaisella on matkaa keskimäärin puolitoista kilometriä. Vapaa-ajan asunto on säännöllisesti käytettävissä 41 prosentilla suomalaisista. Tiedot ovat peräisin luonnon virkistyskäytön seurantatutkimuksesta, joka toteutettiin vuosina 2009–2010 osana valtioneuvoston virkistyskäyttöä ja luontomatkailua kehittävää Vilmat-ohjelmaa.

Muista tutkimuksista tiedetään, että suomalaiset myös käyttävät näitä ulkoilumahdollisuuksia. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaiset esimerkiksi ulkoilevat luonnossa keskimäärin 3 kertaa viikossa. Aikuisista 96 prosenttia eli lähes kaikki harrastavat ulkoilua.

Erilaiset retkeilyharrastukset ovat nostanut suosiotaan viime vuosina. Latu&Polku-lehden retkeilybarometristä löytyy kasvavia trendilajeja kuten maastopyöräily ja erikoisuuksia kuten riippumattoretkeily ja liukulumikenkäily.

Suurin osa ulkoilijoista suuntaa lähelle. Lähivirkistyskerroista noin 30 prosenttia kohdistuu enintään 300 metrin päähän kotoa lähiluontoon ja noin 85 prosenttia enintään kymmenen kilometrin päähän kotoa.

Euroopan unionin vuonna 2018 tekemän liikuntabarometrin mukaan suomalaiset ovat unionin liikunnallisesti aktiivisinta ja eniten ulkoilevaa kansaa. Meistä 67 prosenttia liikkuu ulkona ja valtaosa liikunnastamme tapahtuu ulkosalla.

Suomessa istutetaan joka vuosi 150 miljoonaa puuntaimea

Taimien istutus ja metsien luontainen uudistuminen takaavat metsät myös tuleville sukupolville.

Suomessa istutetaan vuosittain valtava määrä puuntaimia. Nyrkkisääntönä puhutaan 150 miljoonasta taimesta vuosittain, mutta tilastojen mukaan luku on tätäkin suurempi.

Ruokavirasto seuraa kotimaisilta taimitarhoilta metsänviljelyyn toimitettujen taimien määrää. Keskimäärin se on ollut kymmenen viime vuoden aikana yli 160 miljoonaa tainta vuodessa, ja esimerkiksi vuonna 2023 melkein 175 miljoonaa.

Taimien istutus ja metsien luontainen uudistuminen takaavat metsät myös tuleville sukupolville.

Kuva: Matti Immonen

Taimista yli 99 prosenttia on kotimaisia. Eniten kasvatetaan ja istutetaan kuusen taimia, mutta esimerkiksi männyn ja koivun osuus on nousussa.

Vaikka istutus- ja kylvötoimet ovat laajoja, Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan yli neljä viidesosaa metsissä kasvavista puista on luontaisesti syntyneitä.

Taimikoita myös perustetaan luontaisella uudistamisella. Silloin päätehakkuun yhteydessä valitaan parhaat siemenpuut ja jätetään ne pystyyn. Uusi taimikko syntyy näiden puiden siemenistä.

Näitä toimia kutsutaan metsän uudistamiseksi. Metsän uudistamistapa valitaan metsikön ominaisuuksien, kuten maaperän mukaan. Uuden taimikon perustaminen päätehakkuun jälkeen on Suomessa lain mukaan pakollista.

Taimia ei suinkaan istuteta koko vuoden aikana, vaan istutustyö keskittyy pääosin runsaan kuukauden ajanjaksoon huhti-kesäkuussa. Istuttaminen on pääosin käsityötä ja siitä vastaavat metsänomistajat ja metsäammattilaiset. Istutustyö on myös suosittu nuorten kesätyö.

Istutukset, kylvöt ja luontainen uudistaminen takaavat osaltaan metsätalouden jatkuvuuden. Suomen metsätaloudessa käytetään vain alkuperäisiä puulajeja.

Suomessa puuta kasvaa vuodessa enemmän kuin sitä kaadetaan

Suomen metsissä kasvaa yli 2,5 miljardia kuutiometriä puuta. Määrä on kasvanut 67 prosenttia 1970-luvulta, jolloin runkopuuta kasvoi 1,5 miljardia kuutiota.

Metsien kasvua tutkivan ja tilastoivan Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan puuston määrä kasvaa edelleen, mutta vuotuinen kasvu on hidastunut. Sadan vuoden ajanjaksolla tarkasteltuna vuotuinen kasvu on kuitenkin kaksinkertaistunut. 

Syitä puuston määrän kasvuun on useita. Tärkeimmät syyt ovat suunnitelmallinen metsänhoito, jolla nimenomaan tavoitellaan lisääntyvää puumäärää, ja ilmastonmuutos, joka vaikuttaa keskilämpötilojen kasvun ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun kautta.

Suomen metsien puuston määrä on kasvanut 1970-luvulta lähtien.

Kuva: Jani Riekkinen

Luken valtakunnan metsien inventoinnin mukaan puusto kasvaa metsä- ja kitumaalla 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Puuston vuosittainen poistuma on 87 miljoonaa kuutiota. Siitä puuston luontaisen kuolleisuuden osuus on 8,8 miljoonaa kuutiometriä. Tiedot perustuvat vuosina 2019–2023 mitattuihin tuloksiin.

Puustosta puolet on mäntyä, vajaa kolmannes kuusta ja viidennes lehtipuita. Kaikkiaan puuston tilavuus on hyväkasvuisella metsämaalla ja heikkokasvuisemmalla kitumaalla 2,5 miljardia kuutiota. Kaksi kolmasosaa tästä on Etelä-Suomessa. Hyväkasvuisella metsämaalla kasvaa keskimäärin 122 kuutiota hehtaarilla. Kasvu vaihtelee maakunnittain: Kanta-Hämeessä puuta kasvaa 171 kuutiometriä hehtaarilla, kun Lapissa keskitilavuus on 81 kuutiometriä hehtaarilla. 

Vuonna 2023 puuta hakattiin teollisuuden ja energiantuotannon käyttöön 72,7 miljoonaa kuutiometriä. Teollisuuspuun osuus hakkuumääristä oli 61,1 miljoonaa kuutiota ja energiapuun 11,6 miljoonaa kuutiota. Metsänomistajien kotitarvepuuksi meni 0,3 miljoonaa kuutiota.