Tekijä: aste

Sanalla metsä tarkoitetaan usein metsämaan ja kitumaan yhteenlaskettua alaa. Niiden pinta-alaosuudet ovat 67 ja 9 prosenttia, eli yhteensä noin 75 prosenttia. Näillä lukemilla Suomi on selvästi Euroopan metsäisin maa.

Suomessa metsätalouden maaksi kutsuttua maata on 86 prosenttia maapinta-alasta. Metsätalouden maa luokitellaan tuottavaksi metsämaaksi, vähätuottoiseksi kitumaaksi ja tuottamattomaksi joutomaaksi.

Sanalla ”metsä” tarkoitetaan usein metsä- ja kitumaan yhteenlaskettua alaa. Niiden pinta-alaosuudet ovat vastaavasti 67 ja 9 prosenttia, eli yhteensä 76 prosenttia.

Jotkut kuitenkin pitävät myös joutomaata metsänä. Jos haluaa ajatella näin, silloin Suomen maa-alasta metsää on 86 prosenttia.

Hehtaareissa laskettuna metsä- ja kitumaata on Suomessa yhteensä 23 miljoonaa. Se on todella paljon: jos haluaisit tarkastaa Suomen metsien kunnon tutkimalla jokaista metsähehtaaria minuutin, siirtymiä hehtaarilta toiselle ei otettaisi huomioon ja tekisit tätä työtä yötä päivää, kaikilla hehtaareilla käymiseen kuluisi yli 44 vuotta.

76 prosentillaan Suomi on Euroopan metsäisin maa. Seuraavina tulevat Ruotsi (74 prosenttia), Montenegro (70), Slovenia (63), Latvia (56) ja Espanja (55). Koko Euroopan metsien ja muun puustoisen maan pinta-alasta Suomessa oli vuoden 2015 tietojen mukaan 11 prosenttia.

Lue seuraavaksi:

Puuhake tositoimissa

Puiseva klassikko

Naama edellä puuhun

Suomalaisilla on monipuoliset mahdollisuudet ulkoiluun lähellä vakituista asuinpaikkaansa. Lähimetsään on matkaa keskimäärin 700 metriä, mutta puolet suomalaisista asuu vain alle 200 metrin päässä metsästä.

Rakennettuun puistoon suomalaisella on matkaa keskimäärin puolitoista kilometriä. Vapaa-ajan asunto on säännöllisesti käytettävissä 41 prosentilla suomalaisista.

Tiedot ovat peräisin luonnon virkistyskäytön seurantatutkimuksesta, joka toteutettiin vuosina 2009–2010. Seuranta on osa valtioneuvoston vuonna 2003 päättämää luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailua kehittävää Vilmat-ohjelmaa.

Muista tutkimuksista tiedetään, että suomalaiset myös käyttävät näitä ulkoilumahdollisuuksia. Suomalaiset esimerkiksi ulkoilevat luonnossa keskimäärin 2–3 kertaa viikossa.

Euroopan unionin vuonna 2018 tekemän liikuntabarometrin mukaan suomalaiset ovat unionin liikunnallisesti aktiivisinta ja eniten ulkoilevaa kansaa. Meistä 67 prosenttia liikkuu ulkona ja valtaosa liikunnastamme tapahtuu ulkosalla.

Lue seuraavaksi:

Puuhake tositoimissa

Puiseva klassikko

Naama edellä puuhun

Valtakunnan metsien inventointien mukaan Suomessa kasvoi 1970-luvun alussa noin 1500 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Nyt määrä on 2500 miljoonaa kuutiometriä, joten määrä on kasvanut 67 prosenttia.

Runkopuun määrän kasvu tarkoittaa, että myös puiden muiden osien – latvuksen, oksien, neulasten, juurten – yhteenlaskettu tilavuus on kasvanut samassa suhteessa. Ja koska puu koostuu suurelta osin hiilestä, samassa suhteessa on kasvanut myös puuston sisältämä hiilimäärä.

Toisaalta tiedetään, että myös maaperän hiilimäärä seuraa puuston hiilimäärän muutoksia. Koska puuston tilavuus kasvaa edelleen, voidaan tällä perusteella sanoa, että metsät ovat Suomen suurin tunnettu hiilinielu.

Syitä puuston määrän kasvuun on useita. Tärkeimmät syyt ovat suunnitelmallinen metsänhoito, jolla nimenomaan tavoitellaan lisääntyvää puumäärää, ja ilmastonmuutos, joka vaikuttaa keskilämpötilojen kasvun ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun kautta.

Lue seuraavaksi:

Puuhake tositoimissa

Puiseva klassikko

Naama edellä puuhun