Tekijä: aste

Sanalla metsä tarkoitetaan usein metsämaan ja kitumaan yhteenlaskettua alaa. Niiden pinta-alaosuudet ovat 67 ja 9 prosenttia, eli yhteensä noin 75 prosenttia. Näillä lukemilla Suomi on selvästi Euroopan metsäisin maa.

Suomessa metsätalouden maaksi kutsuttua maata on 86 prosenttia maapinta-alasta. Metsätalouden maa luokitellaan tuottavaksi metsämaaksi, vähätuottoiseksi kitumaaksi ja tuottamattomaksi joutomaaksi.

Sanalla ”metsä” tarkoitetaan usein metsä- ja kitumaan yhteenlaskettua alaa. Niiden pinta-alaosuudet ovat vastaavasti 67 ja 9 prosenttia, eli yhteensä 76 prosenttia.

Jotkut kuitenkin pitävät myös joutomaata metsänä. Jos haluaa ajatella näin, silloin Suomen maa-alasta metsää on 86 prosenttia.

Hehtaareissa laskettuna metsä- ja kitumaata on Suomessa yhteensä 23 miljoonaa. Se on todella paljon: jos haluaisit tarkastaa Suomen metsien kunnon tutkimalla jokaista metsähehtaaria minuutin, siirtymiä hehtaarilta toiselle ei otettaisi huomioon ja tekisit tätä työtä yötä päivää, kaikilla hehtaareilla käymiseen kuluisi yli 44 vuotta.

76 prosentillaan Suomi on Euroopan metsäisin maa. Seuraavina tulevat Ruotsi (74 prosenttia), Montenegro (70), Slovenia (63), Latvia (56) ja Espanja (55). Koko Euroopan metsien ja muun puustoisen maan pinta-alasta Suomessa oli vuoden 2015 tietojen mukaan 11 prosenttia.

Lue seuraavaksi:

Metsien tuotoilla maksetaan miljardien eurojen edestä yhteisiä palveluita

Metsäenergia lämmittää kaupunkikoteja

Säästöpuut tarjoavat koteja uhanalaisille yli 2,5 miljoonassa puussa joka vuosi

Suomalaisilla on monipuoliset mahdollisuudet ulkoiluun lähellä vakituista asuinpaikkaansa. Lähimetsään on matkaa keskimäärin 700 metriä, mutta puolet suomalaisista asuu vain alle 200 metrin päässä metsästä.

Eurooppalaisen liikuntabarometrin mukaan suomalaiset ovat ulkoilevinta kansaa.
Puolet suomalaisista asuu alle 200 metrin päässä metsästä.

Rakennettuun puistoon suomalaisella on matkaa keskimäärin puolitoista kilometriä. Vapaa-ajan asunto on säännöllisesti käytettävissä 41 prosentilla suomalaisista. Tiedot ovat peräisin luonnon virkistyskäytön seurantatutkimuksesta, joka toteutettiin vuosina 2009–2010 osana valtioneuvoston virkistyskäyttöä ja luontomatkailua kehittävää Vilmat-ohjelmaa.

Muista tutkimuksista tiedetään, että suomalaiset myös käyttävät näitä ulkoilumahdollisuuksia. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaiset esimerkiksi ulkoilevat luonnossa keskimäärin 3 kertaa viikossa. Aikuisista 96 prosenttia eli lähes kaikki harrastavat ulkoilua.

Erilaiset retkeilyharrastukset ovat nostanut suosiotaan viime vuosina. Latu&Polku-lehden retkeilybarometristä löytyy kasvavia trendilajeja kuten maastopyöräily ja erikoisuuksia kuten riippumattoretkeily ja liukulumikenkäily.

Suurin osa ulkoilijoista suuntaa lähelle. Lähivirkistyskerroista noin 30 prosenttia kohdistuu enintään 300 metrin päähän kotoa lähiluontoon ja noin 85 prosenttia enintään kymmenen kilometrin päähän kotoa.

Euroopan unionin vuonna 2018 tekemän liikuntabarometrin mukaan suomalaiset ovat unionin liikunnallisesti aktiivisinta ja eniten ulkoilevaa kansaa. Meistä 67 prosenttia liikkuu ulkona ja valtaosa liikunnastamme tapahtuu ulkosalla.

Lue seuraavaksi:

Metsien tuotoilla maksetaan miljardien eurojen edestä yhteisiä palveluita

Metsäenergia lämmittää kaupunkikoteja

Säästöpuut tarjoavat koteja uhanalaisille yli 2,5 miljoonassa puussa joka vuosi

Suomen metsissä kasvaa yli 2,5 miljardia kuutiometriä puuta. Määrä on kasvanut 67 prosenttia 1970-luvulta, jolloin runkopuuta kasvoi 1,5 miljardia kuutiota.

Metsien kasvua tutkivan ja tilastoivan Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan puuston määrä kasvaa edelleen, mutta vuotuinen kasvu on hidastunut. Sadan vuoden ajanjaksolla tarkasteltuna vuotuinen kasvu on kuitenkin kaksinkertaistunut. 

Syitä puuston määrän kasvuun on useita. Tärkeimmät syyt ovat suunnitelmallinen metsänhoito, jolla nimenomaan tavoitellaan lisääntyvää puumäärää, ja ilmastonmuutos, joka vaikuttaa keskilämpötilojen kasvun ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun kautta.

Luken valtakunnan metsien inventoinnin mukaan puusto kasvaa metsä- ja kitumaalla 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Puuston vuosittainen poistuma on 87 miljoonaa kuutiota. Siitä puuston luontaisen kuolleisuuden osuus on 8,8 miljoonaa kuutiometriä. Tiedot perustuvat vuosina 2019–2023 mitattuihin tuloksiin.

Puustosta puolet on mäntyä, vajaa kolmannes kuusta ja viidennes lehtipuita. Kaikkiaan puuston tilavuus on hyväkasvuisella metsämaalla ja heikkokasvuisemmalla kitumaalla 2,5 miljardia kuutiota. Kaksi kolmasosaa tästä on Etelä-Suomessa. Hyväkasvuisella metsämaalla kasvaa keskimäärin 122 kuutiota hehtaarilla. Kasvu vaihtelee maakunnittain: Kanta-Hämeessä puuta kasvaa 171 kuutiometriä hehtaarilla, kun Lapissa keskitilavuus on 81 kuutiometriä hehtaarilla. 

Vuonna 2023 puuta hakattiin teollisuuden ja energiantuotannon käyttöön 72,7 miljoonaa kuutiometriä. Teollisuuspuun osuus hakkuumääristä oli 61,1 miljoonaa kuutiota ja energiapuun 11,6 miljoonaa kuutiota. Metsänomistajien kotitarvepuuksi meni 0,3 miljoonaa kuutiota.

Lue seuraavaksi:

Metsien tuotoilla maksetaan miljardien eurojen edestä yhteisiä palveluita

Metsäenergia lämmittää kaupunkikoteja

Säästöpuut tarjoavat koteja uhanalaisille yli 2,5 miljoonassa puussa joka vuosi