Siirry suoraan sisältöön.

Metsä tuottaa verotuloja yli 3,5 miljardia vuodessa

Metsäalaan on tässä laskettu mukaan metsäteollisuus ja metsätalous.

Metsäteollisuuteen kuuluu sellu-, paperi- ja kartonkiteollisuus sekä sahaus. Metsätalouteen taas kuuluu metsien hoito ja puunkorjuu.

Veroihin on laskettu myös veronluonteiset maksut, kuten rata- ja väylämaksut, työeläkemaksut ja työnantajan sivukulut.

 

Metsät tuovat suomalaisille hyvinvointia myös verotulojen muodossa.

Kuva: Jani Riekkinen

Suurin verovirta metsäalalta yhteiskuntaan, runsas neljännes kokonaismäärästä tulee työntekijöiden maksamista tuloveroista. Työntekijöiden palkasta maksetut työnantajan sivukulut ovat lähes yhtä suuret. Kokonaismäärästä yli kymmenen prosenttia kattavat myös metsätalouden pääomatuloverot – siis verot puun myyntituloista – yhteisöjen tulovero ja arvonlisävero.

Metsä tuottaa hyvinvointia ympäri Suomen

Metsätalous tuottaa hyvinvointia suurelle osalle suomalaisista ympäri Suomen. Metsäsektori kokonaisuudessaan on ainoa tuotannonala, joka pärjää maailmanmarkkinoiden ehdoilla myös Suomen syrjäseuduilla, missä vientituotantoa ja muita toimeentulon mahdollisuuksia on yhä vähemmän.

Tuloa metsäala tuottaa yli 730 000 suomalaiselle. Tästä 600 000 on metsänomistajia, jotka omistavat noin 440 000 metsätilaa. Suomen talousmetsien pinta-alasta yksityiset kansalaiset ja perheet omistavat 50–60 prosenttia riippuen siitä, miten metsä määritellään.

Suomessa on noin 600 000 metsänomistajaa.

Kuva: Konsta Punkka

Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan vuosina 2016–2018 noin puolet metsänomistajista sai tuloa metsästään puukauppojen myötä. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että metsänomistajien tavoitteet ovat muuttuneet yllättävään suuntaan 2000-luvulla: aineettomat tavoitteet eivät näyttäisi vahvistuneen. Sekä monitavoitteisten että virkistyskäyttäjien osuudet metsänomistajista ovat vähentyneet ja turvaa ja tuloja korostavien osuus noussut selvästi.

Mistä luku 730 000 koostuu? Ensinnä juuri puuta myyvistä metsänomistajista. Metsätalous ei kuitenkaan ole suurimmalle osalle metsänomistajista pääasiallinen toimeentulon lähde, vaan he ovat esimerkiksi päätoimisia palkansaajia tai eläkkeensaajia. Onkin sanottu, että metsä tuo omistajalleen joka vuosi 13. kuukausipalkan.

Metsätalous eli metsänhoito ja puunkorjuu sekä metsäteollisuus työllistävät.  Kaikkiaan metsäsektorilla oli vuonna 2023 töissä 64 000 ihmistä. Metsäteollisuus työllisti suoraan 37 000 henkilöä. Metsäteollisuuden teettämän EY:n raportin mukaan metsäteollisuus työllisti suoraan ja epäsuorasti yhteensä noin 82 800 henkilöä. Epäsuoraan työllisyyteen lasketaan muun muassa puutavaran kuljetus.

Yhteistä niin metsänomistajuudelle kuin työpaikoillekin on, että ne sijaitsevat ympäri laajaa Suomen maaseutua. Esimerkiksi metsänomistajakunta kyllä kaupunkilaistuu, mutta paljon hitaammin kuin usein ajatellaan. Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan metsänomistajista yli kolmasosa asui tilallaan vakinaisesti ja omistivat lähes puolet yksityismetsien alasta.

Metsien Suomi näkyy lokakuussa televisiossa ja somessa

Metsien Suomi -kampanja jatkuu lokakuussa televisiossa ja somessa. Tule mukaan jakamaan Metsien Suomen viestejä – apuasi kaivataan varsinkin somessa.

Päämediana syksyn kampanjassa hyödynnetään kevään tapaan televisiota, tällä kertaa kanavana toimii MTV. Mukana on vahvasti myös sosiaalinen media – Facebook, Instagram Youtube ja Google. Kampanja lähtee käyntiin 12. lokakuuta ja jatkuu aina 1. marraskuuta asti.

Kampanjan sisällöissä hyödynnetään pääosin samaa materiaalia kuin keväällä. Näemme tutut kollaasit metsien käytön merkityksestä sekä Keittiön ja Seinänaapurin nimellä kulkevat TV-mainokset. Lisäksi 19. lokakuuta alkaen mukaan tulee myös uusi, metsien tuottamaan hyvinvointiin ja onnellisuuteen liittyvää TV-mainos.

Metsien Suomi -kampanja jatkuu tänä syksynä. Päämediana syksyn kampanjassa hyödynnetään televisiota.

Kuva: Jani Riekkinen

Metsäväki osallistui kevään kampanjointiin kautta linjan erittäin aktiivisesti. Syksyn osalta kaipaamme samaa, erityisesti tietenkin sosiaalisessa mediassa. Siispä jaa, päivitä ja kommentoi – levitä sanomaa. Aktiivinen voi olla muutenkin omassa työ- ja lähipiirissä.

Samoin kuin keväällä, kampanjoiden jälkeen tehdään seurantatutkimus, jossa kysytään samoja kysymyksiä kuin kevään kampanjoiden jälkeen, parilla lisäkysymyksellä.

Metsien Suomi näkyy laajasti jo nyt ja koko syksyn ajan myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Mainospaikkoina on T2-terminaalin sisääntuloaulan Meeting point ja sen lisäksi kuusi digitaalinäyttöä ympäri lentoasemaa. Lentoasemalla kampanja alkoi 20. syyskuuta ja se jatkuu vuoden loppuun saakka. Arvioiden mukaan kontakteja, eli mahdollisuuksia nähdä mainokset syntyy T2:n Meeting pointissa 1 445 200 ja diginäyttöjen osalta 2 500 000.

Päätoimittaja ja ministeri metsäkeskustelun äärellä – katso video

Metsien Suomen toimitilat muuttuivat elokuisena iltapäivänä studioksi, kun pitkän linjan journalisti ja Tekniikan Maailman vastaava päätoimittaja Reijo Ruokanen sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä keskustelivat kameroiden edessä Metsien Suomesta ja ylipäänsä suomalaisesta metsäkeskustelusta. Keskustelun vetäjänä toimi Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu.

Metsien Suomen tavoitteena on ollut herättää kevään ja alkukesän kampajoilla suomalaiset huomaamaan ja keskustelemaan, kuinka metsät ovat meillä Suomessa kaikessa mukana. Kampanja ja sen viestit ja faktat metsien kestävästä käytöstä ja sen tuottamista ratkaisuista ovatkin herättäneet paljon positiivista keskustelua mutta myös kritiikkiä ja huolta.

Metsistä käydään julkisuudessa yhä enemmän ja yhä äänekkäämpää keskustelua. Keskeisiä teemoja ovat monimuotoisuus ja metsien ja niiden käytön rooli ilmastonmuutoksessa. Toisaalta metsät ovat koronakevään ja -kesän aikana puhutelleet suomalaisia turva- ja virkistyspaikkoina.

Journalismi on keskeisessä roolissa viemässä tätä keskustelua eteenpäin. Metsien Suomen journalistisen iltapäivän yhtenä tavoitteena oli pohtia, kuinka alan moniulotteisia ja -tahoisia asiakokonaisuuksia tulisi käsitellä mediassa niin, ettei keskustelu jäisi juupas-eipäs-tasolle.

Aihetta lähestyttiin nostamalla esille muutamia tärkeitä metsiin ja niiden käyttöön liittyviä aiheita, jotka ovat olleet viime aikoina tapetilla metsäkeskustelussa. Näitä ovat muun muassa hakkuiden määrä ja hakkuutavat, monimuotoisuus, EU-politiikka, investoinnit sekä puurakentaminen. Katso keskustelun tallenteelta, mitä päätoimittaja Ruokanen ja ministeri Leppä saivat näistä aiheista irti.

Katso tallenne: Metsien Suomen journalistinen iltapäivä 12.8.2020

Toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu, päätoimittaja Reijo Ruokanen sekä ministeri Jari Leppä Metsien Suomen journalistisessa iltapäivässä.
Toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu, päätoimittaja Reijo Ruokanen sekä ministeri Jari Leppä Metsien Suomen journalistisessa iltapäivässä.

Metsien Suomen kampanja onnistui yli odotusten

Metsien Suomi -viestintähanke näkyi viime keväänä ja alkukesästä laajasti julkisuudessa esimerkiksi eri televisio- ja radiokanavilla sekä ulkomainoksissa. Kampanjat onnistuivat odottamattoman hyvin ja synnyttivät kohderyhmässä, yli 18 vuotiaissa suomalaissa enemmän kuin 72,4 miljoonaa kontaktia.

Jokaisella aikuisella suomalaisella oli siis 15 mahdollisuutta panna hanke merkille. Tuloksista päätellen he myös näkivät sen.

Kysyimme ulkomainoksissa ja sosiaalisessa mediassa esitettyjen viestien tunnettuutta ennen ja jälkeen kampanjoiden. Oikeiden vastausvaihtoehtojen osuus nousi keskimäärin 16 prosenttia. Nousu on merkittävä, kun otetaan huomioon, että hankkeen kohderyhmä on suuri, kaikki aikuiset suomalaiset.

Ilta-Sanomissa julkaistuja, maksettuja artikkeleita luettiin poikkeuksellisen paljon, jopa 200 000 kertaa. Määrä on samaa luokkaa kuin matkailualan vastaavissa mainoksissa – yleensä juuri matkailuala onnistuu tämän viestintäkanavan käytössä parhaiten.

Siemenkiekosta tuli hittituote, joka suorastaan vietiin käsisitä.

Metsien Suomen siemenkiekko suunniteltiin varta vasten hanketta varten. Siemenkiekolle on haettu malli- ja tuotesuojaa.

Mainoskampanjoita tukemaan suunniteltiin ihan oma Metsien Suomi -tuote, siemenkiekko. Ne vietiin käytännössä käsistä. 150 000 kiekosta 135 000 jaettiin K-Rautojen ja Iskujen kautta ja joistakin paikoista ne loppuivat jo ennen kuin niistä oli ehditty edes tiedottaa.

Myös sosiaalinen ja journalistinen media kiinnostui siemenkiekosta ja esimerkiksi artikkeleita julkaistiin paljon.

Billebeinon kanssa luotu crossmarketing-kampanja T-paitoineen ja kasseineen sai myös suuren suosion. Kampanjan tavoitteena oli nuorentaa alan imagoa ja siinä onnistuttiin hyvin.

Valtaosa piti kampanjoista

Mediakampanjoista pidettiin: 81 prosenttia kampanjat muistaneista piti niitä positiivisina. Ne lisäsivät tietoa ja muuttivat mielipiteitä metsäalalle suotuisammiksi: 67 prosenttia vastaajista hyväksyi väitteen, että kampanja “sai minut suhtautumaan myönteisemmin metsien käyttöön”.

Toki kampanjat aiheuttivat kritiikkiäkin, mutta odotuksiin verrattuna vähän ja siihen kyettiin hyvin vastaamaan.

Kampanjoilla tavoiteltiin keskustelunaloitetta, metsäalaa koskevien mielikuvien muokkaamista, alan yhdistämistä ja sitouttamista, yksinkertaisen faktatiedon leviämistä ja suurta yleisöä. Kaikissa näissä tavoitteissa onnistuttiin hyvin.

Kampanjoiden onnistumista mitattiin paitsi hankkeen omalla lähtötaso- ja seurantatutkimuksella, myös mediayhtiöiden tutkimuksilla.

Metsien Suomi -hanketta ovat rahoittaneet Suomen Metsäsäätiö, Metsähallitus, Metsäteollisuus ry., MTK, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen metsäkeskus, Puunjalostusinsinöörit ry ja Metsämiesten säätiö.

Nuku yö ulkona 29.8.!

Suomalaiset haastetaan jo viidettä kertaa nukkumaan yö ulkona – tempaus juhlistaa Suomen luonnon päivää.

Suomalaiset ovat tunnetusti ulkoilevaa retkikansaa, mutta harva viettää myös yönsä ulkona. Yhtenä yönä elokuussa kymmenet tuhannet suomalaiset kuitenkin kapuavat maakuupusseissaan telttoihin ja riippumattoihin. 

Tänä vuonna Nuku yö ulkona -tapahtuma on lauantaina 29. elokuuta. Sen järjestää Suomen Latu, joka haastaa jo viidennen kerran koko Suomen nukkumaan ulkona. Viime vuonna ulkona nukkujia oli yli 130 000.

”Toiveemme Suomen Ladussa on, että jokainen voi löytää oman tapansa ulkoilla”, järjestön tapahtumasuunnittelija Saija Suominen sanoo. ”Nuku yö ulkona -kampanja madaltaa kynnystä kokeilla uutta tapaa nauttia luonnosta.”

”Toiveemme Suomen Ladussa on, että jokainen voi löytää oman tapansa ulkoilla”

Tempauksen taustalla on myös ajatus, ettei elämyksiä tarvitse etsiä kaukaa. Yön voi nukkua vaikka teltassa omalla kotipihalla.

Tempauksen taustalla on myös ajatus, ettei elämyksiä tarvitse etsiä kaukaa. Yön voi nukkua vaikka omalla kotipihalla. Luontoonkaan ei ole pitkä matka – on laskettu, että suomalainen asuu keskimäärin 700 metrin päässä lähimetsästä.

Lauluja Metsähotellin nuotiolla

Nuku yö ulkona – tapahtuman idea löytyi Norjasta, jossa sitä järjestää Suomen Ladun sisarjärjestö.

Tapahtumayönä Suomen Latu ja sen jäsenyhdistykset järjestävät monenlaista ohjelmaa. Kankaanpäähän, Lahteen ja Savonlinnaan nousee Metsähotellit, joista voi varata itselleen maksutta teltan tai riippumaton. Niissä voi kokeilla erilaisia ulkoilulajeja, kuten melontaa ja maastopyöräilyä. Ohjelmassa on myös muun muassa nuotiolaulua ja salaperäistä mysteerisuunnistusta.

Koronakesän myötä suomalaisten retkeilyinnostus kotimaassa on ollut suurta. Suominen uskoo myös Nuku yö ulkona -tapahtuman houkuttelevan väkeä.

”Metsähotelleissa on helppo pitää turvavälit – tai haasteeseen voi ottaa osaa oman perheen kanssa kotipihalla.”

Kolmen suuren Metsähotellin lisäksi Nuku yö ulkona -tapahtumia järjestetään kymmeniä ympäri Suomen. Järjestäjän ei tarvitse olla Suomen Ladun jäsenyhdistys. Pääasia on, että yöpyminen on osallistujille ilmaista. Esimerkiksi Helsingin Rastilan leirintäalue tarjoaa tapahtumayönä maksuttomia telttapaikkoja.

Maailman ensimmäinen luonnon liputuspäivä

Elokuun viimeisenä lauantaina vietetään myös Suomen luonnon päivää. Senkin tavoitteena on saada ihmiset ulos ja luontoon, juhlimaan ”rennosti ja pilke silmäkulmassa”.

Suomen luonnon päivä on myös liputuspäivä. Vuonna 2017 Suomesta tuli maailman ensimmäinen maa, joka virallisesti liputti luontonsa kunniaksi.

Elokuun viimeisenä lauantaina vietetään Suomen luonnon päivää.

Koronakesän myötä suomalaisten retkeilyinnostus kotimaassa on ollut suurta. Metsät ja järvet ovat olleet tärkeintä rentoutumisen ja rauhoittumisen paikkoja.

Esimerkiksi Ähtärissä on koko päivän paikallisten yhdistysten ja yritysten järjestämää ohjelmaa luonnon päivän kunniaksi, ja yö vietetään niin ikään ulkona.

Jämsän Saunakylässä tutustutaan suomalaiseen saunaperinteeseen ja yösaunotaan. Miehikkälässä nukkujat valloittavat Salpalinja-museon alueen, ja Janakkalassa yövytään markkinatunnelmissa.

”Paikallisia tapahtumia löytyy verkkosivultamme kymmeniä, ja vielä enemmän Facebookista”, Suominen vinkkaa.

“Mikäli ulkona nukkuminen ei ole vielä tuttua, niin kannattaa tulla tapahtumaan kokeilemaan. Järjestäjiltä saa tarvittaessa vinkkejä ja osassa tapahtumista myös majoitteen lainaksi.”

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin forest.fi-verkkolehdessä.

Billebeinon Metsien Suomi -tuotteet haluttuja harvinaisuuksia?

Billebeinon perustajan Ville Leinon suunnittelemat Billebeino x Metsien Suomi -tuotteet ovat osoittautumassa halutuiksi harvinaisuuksiksi. Tuotteita on kyselty paljon, mutta tällä hetkellä tuotteita ei valitetttavasti ole myytävänä.

Miksi näin?

Tuotteet suunniteltiin alun perin käytettäväksi kampanjassa vain jaettavina tuotteima, kuten esimerkiksi palkintoina kilpailuissa. Tuotteita on myös annettu Metsien Suomi -hankkeen yhteistyökumppaneille sekä sidosryhmille. Jonkin verran niitä on myös jaettu erilaisissa tapahtumissa.

Suuren kysynnän vuoksi kartoimamme kuitenkin mahdollisuuksia saada tuotteita myyntiin tulevaisuudessa.

Kannattaa muuten pitää silmät auki somessa, sillä siellä saattaa hyvinkin tulla vielä syksyn mittaan kilpailuja, joissa on palkintoina Billebeinon Metsien Suomi -tuotteita.

Äänestä Metsien Suomi -sivusto jatkoon!

Metsien Suomi -sivusto on mukana vuoden 2020 Finnish Web Awards -kilpailussa. Äänestämällä sivustoamme voit auttaa meidät mukaan finaaliin!

Äänestä sivustoamme finaaliin täällä!

Finnish Web Awards on kilpailu ammattilaisille, jotka suunnittelevat ja toteuttavat Suomen parhaita nettisivuja.

Kilpailussa yleisö äänestää pääsarjojen kymmenen parasta sivustoa finaaliin, ja ne julkistetaan 5.10.2020. Arvovaltainen tuomaristo valitsee finalistien joukosta Suomen parhaat nettisivut marraskuun aikana.

Tässä kisassa yleisön ääni on ratkaisevan tärkeä. Suosikkisivustoa voi äänestää vaikka joka päivä uudelleen. Käy siis äänestämässä ahkerasti Metsien Suomi -sivustoa ja auta meidät finaaliin! Yleisön äänestysaika päättyy 30.9.2020.

Klikkaa äänestämään

Mainosten innovatiiviset tuotteet huomattiin

Alkukesän aikana useilla eri TV-kanavilla pyörivissä Metsien Suomi -TV-mainoksissa esitellään innovatiivisia metsätuotteita. Moni tuotteista on herättänyt kiinnostusta ja kysymyksiä, mikä tuote ruudussa oikein vilahti. Tämän johdosta esittelemme nyt tarkemmin mainoksissa esiintyvät metsätuotteet.  Itse mainosvideot löydät vaikkapa Metsien Suomen etusivulta Videot-kohdasta.

TV-mainoksissa mainitut metsätuotteet 

TV-mainos Keittiö 

Hiilineutraali muovi 

Puusta tehdään nykyään jo kaupalliseen käyttöönkin läpinäkyviä muoveja, joista osa on jopa hiilineutraaleja. Lisätietoja täällä (https://forest.fi/fi/tuotteet-palvelut/lapinakyvaa-puupohjaista-muovikalvoa-elintarvikepakkauksiin/) ja täällä (https://forest.fi/fi/artikkeli/lapinakyva-puumuovi-lahemmas-tuotantoa-wipak-ja-woodly-yhteistyohon/). 

Woodly-materiaali on täysin uudenlainen muovi, jonka pääraaka-aineena on puuselluloosa. Ominaisuuksiltaan Woodly vastaa tavanomaisia fossiilisia muoveja, mutta on täysin hiilineutraali ja kierrätettävä.

Kuva: Woodly

Puupohjaisia aterimia 

Puusta tehdyt haarukat ja veitset – eiväthän ne ole edes kertakäyttöisiä, niitä voi käyttää loputtomiin. Lisätietoa täältä (https://forest.fi/fi/tuotteet-palvelut/biokomposiitti-korvaa-muovin-aterimissa/). 

”Kaikenlaista syötävää” – hajuton ja mauton sidosaine 

Puusta tehtävää CMC-sellua käytetään rakenteen tuojana useissa elintarvikkeissa. Lisätietoja täällä (https://forest.fi/fi/artikkeli/cmc-on-metsan-salaisin-tuote-kayttokohteita-on-useita-satoja/). 

Pakkausmateriaaleja – kosteutta kestävä pakkausmateriaali 

Puupohjaiset kartonkipakkaukset kestävät nykyään myös kosteutta, kuten kalankuljetuksiin suunniteltu EcoFishBox. Lisätietoja täällä (https://forest.fi/fi/tuotteet-palvelut/vuototiivis-pahvipakkaus-elintarvikekuljetuksiin/). 

Uudenlaisia lääkintämateriaaleja  kipsin korvaava lastoitusmateriaali 

Puupohjainen Woodcast-materiaali on syrjäyttänyt kipsin suomalaisissa sairaaloissa. Lisätietoja täällä (https://forest.fi/fi/tuotteet-palvelut/puusta-ja-biomuovista-valmistettu-lastoitusmateriaali/). 

TV-mainos Seinänaapuri 

Akustiikkamateriaaleja – uudenlaisia komposiittikaiuttimia 

Komposiittimassoissa käytetään usein biomuovien ja sellun seoksia, joissa sellun tehtävä on lujittaa massa. Niistä voi valmistaa esimerkiksi puupuhaltimia, jotka soivat paremmin kuin puusta tehdyt soittimet. Lisätietoja täältä (https://forest.fi/fi/tuotteet-palvelut/sellu-lujittaa-muovikomposiitteja/). 

Vedenpitävää puukomposiittia – kylpyhuonelavuaareja 

Puupohjaisesta komposiitista tehtävät lavuaarit ovat jo käytössä esimerkiksi Arctic Treehouse Hotel -hotellissa Rovaniemellä. Lisätietoja täältä (https://forest.fi/fi/tuotteet-palvelut/puisia-pesualtaita/). 

Woodio-pesualtaan hiilijalanjälki on 80% pienempi verrattuna keraamisiin altaisiin. Lisäksi Woodio materiaalin keveys vähentää päästöjä myös logistiikassa.

Kuva: Woodio

Design-elementtejä ja -materiaaleja 

Puusta valmistetaan monenlaisia sisustuselementtejä, ks. esim täältä (https://forest.fi/fi/tuotteet-palvelut/kolmiulotteinen-puupinnoite/) tai täältä (https://www.puuinfo.fi/tuote/effex%C2%AE-design-sisustuspaneeli). 

Selluloosapohjaisia sidosaineita – hammastahnaa 

Puusta tehtävää CMC-sellua käytetään rakenteen tuojana esimerkiksi hammastahnassa. Toisaalta tahna saadaan CMC:llä sopivan jäykäksi, että sen saa puristamalla ulos tuubista, toisaalta CMC saa sen levittymään tasaisesti hampaille. Lisätietoja täällä (https://forest.fi/fi/artikkeli/cmc-on-metsan-salaisin-tuote-kayttokohteita-on-useita-satoja/). 

Kosmetiikan myyntipakkauksia 

Puupohjaisesta komposiitista valmistetaan rasioita, joissa voidaan myydä kosmetiikkatuotteita. Lisätietoja täältä (https://forest.fi/fi/tuotteet-palvelut/kosmetiikkapakkauksia-puukomposiitista/). 

Sulapac-materiaali on täysin biohajoava pakkausmateriaali, joka valmistetaan puusta ja biohajoavista sidosaineista.

Kuva: Sulapac

Hajuton ja mauton sidosaine  lääkkeitä 

Puusta tehtävää CMC-sellua käytetään täyteaineena esimerkiksi lääketableteissa. Lisätietoja täällä (https://forest.fi/fi/artikkeli/cmc-on-metsan-salaisin-tuote-kayttokohteita-on-useita-satoja/).