Siirry suoraan sisältöön.

Kuiduista ja biomuoveista kehitetään keveyttä eristämiseen ja pakkaamiseen

Selluloosakuiduista ja uusiutuvista biomuoveista voidaan tuottaa uusia, keveitä materiaaleja pakkauksiin ja rakennusmateriaaleihin. Tällaisia kohteita on ääni- ja lämpöeristyksessä, suojapakkauksissa sekä rakennusten, teollisuuden ja kuljetusvälineiden ilmansuodatinmateriaaleissa. BeLight-hankkeessa valmistetaan huokoisia selluloosakuiturakenteita vaahtorainausteknologialla. Business Finlandin rahoittaman kaksivuotisen hankkeen tutkimusosapuolina ovat Teknologian kehittämiskeskus VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Tutkimusta ja kehitystä ohjaa 14 mukana olevaa rakennus- ja pakkausalan yritystä. Euroopan […]

The post Kuiduista ja biomuoveista kehitetään keveyttä eristämiseen ja pakkaamiseen appeared first on Forest.fi.

Billebeino x Metsien Suomi -mallisto julki

Billebeinon perustajan Ville Leinon suunnittelema Billebeino x Metsien Suomi -tuotemallisto on nähnyt päivänvalon. Puupohjaisista materiaaleista kiinnostunut Billebeino-tuotemerkki tuottaa Metsien Suomi -mallistonsa 100-prosenttisesti kierrätetystä Pure Waste -puuvillasta.

Pure Waste on täysin suomalaisomistuksessa oleva yritys, jolla on oma standardoitu tuotantolaitos Intiassa.

Tuotteiden valmistus uudenlaisesta, puupohjaisesta tekstiilistä ei valitettavasti ole vielä mahdollista. Billebeino aikoo kuitenkin tarttua mahdollisuuteen heti kun voi.

”Näkisin mielelläni, että tuotteemme olisi mahdollista tulevaisuudessa tuottaa kotimaisesta selluloosapohjaisesta kankaasta”, kertoo Leino.

Katso myös Ville Leinon haastattelu, jossa hän kertoo tärkeästä suhteestaan luontoon!

Ville Leino ja Bille Beinon Metsien Suomi paita
Billebeinon Metsien Suomi kassi

Billebeinon perustajan Ville Leinon suunnittelemaan Billebeino x Metsien Suomi -tuotemallistoon kuuluu t-paita ja kangaskassi. Kuvat: Aki Loponen

Muoviton ecobarrier-kartonki sopii kartonkikierrätykseen

Metsä Board on jatkokehittänyt rasvan ja kosteuden estoon tarkoitettua kierrätettävää eco-barrier-kartonkiaan. Kaksi vuotta sitten lanseerattu muoviton Prime FBB EB -kartonki voidaan kierrättää suoraan kartonkipakkausten seassa. Kehitystyötä on tehty nyt rasvan ja kosteuden keston parantamiseksi. ”Kartonki on suunnattu take-away- ja pikaruokakäyttöön. Niissä tarvitaan keskivahvaa rasvan- ja kosteudenkestävyyttä, mikä on tyypillistä monenlaisessa pikaruuassa”, sanoo asiakkuusprojektien johtaja Hélène […]

The post Muoviton ecobarrier-kartonki sopii kartonkikierrätykseen appeared first on Forest.fi.

Suomessa kaadetun puun tilalle istutetaan neljä uutta

Suomessa metsänomistajan on lain mukaan huolehdittava elinvoimaisen taimikon synnystä päätehakkuun jälkeen. Tämän voi tehdä istuttamalla tai kylvämällä puita tai jättämällä päätehakkuun yhteydessä suurimpia puita siementämään uudet taimet, jolloin puhutaan luontaisesta uudistamisesta.

Suomen metsien puuston määrä kasvaa kaiken aikaa.

Suomessa talousmetsien pinta-alasta hakataan vuosittain noin 1,5 prosenttia, mistä yli puolet on harvennushakkuuta.

Jos uusi taimikko tehdään istuttamalla, taimia istutetaan noin 2000 kappaletta hehtaarille. Kun toisaalta avohakkuussa hehtaarilta kaadetaan keskimäärin 400 puuta, voidaan sanoa, että avohakatulla hehtaarilla jokaista kaadettua puuta kohti istutetaan neljä, jopa viisi uutta puuta.

Kaikki nämä puut eivät tietenkään kasva täyteen mittaan, vaan osa harvennetaan sitä ennen pois. Kokonaisuutena Suomen metsien puuston määrä kuitenkin kasvaa kaiken aikaa.

Väite koskee kuitenkin vain istuttamalla uudistettavaa avohakkuualaa, eikä esimerkiksi kylvämällä uudistettavaa avohakkuualaa. Myöskään harvennushakkuun jälkeen puita ei tarvitse istuttaa, koska metsään jaa kasvukykyinen puusto hakkuun jälkeen.

Suomessa talousmetsien pinta-alasta hakataan vuosittain noin 1,5 prosenttia. Hakkuupinta-alasta yli 60 prosenttia on harvennushakkuuta ja loppu päätehakkuuta. Päätehakkuualasta kolmasosa uudistetaan luontaisesti, noin puolet istuttamalla ja loput kylvämällä.

Yli puolet Euroopan tiukimmin suojelluista metsistä on Suomessa

Euroopassa on monenlaisia metsien suojelualueita erityisesti suojelun tiukkuuden suhteen. Meillä metsiensuojelu on pääasiassa tiukkaa suojelua, mikä tarkoittaa, että suojellussa metsässä ei saa tehdä mitään metsätaloustoimia.

Keskieurooppalaista suojelua ei meillä aina katsottaisi suojeluksi lainkaan.

Suomessa on vaadittu tiukkaa suojelua. Vain sitä on pidetty oikeana ja aitona.

Euroopan unioni on tehnyt Euroopan metsistä, mukaan lukien Norja, Britannia ja Sveitsi ja pois lukien Venäjä, State of Europe’s Forests 2020 -selvityksen. Selvityksen mukaan Euroopassa on tiukimman suojelukategorian metsiä noin 3,6 miljoonaa hehtaaria ja ”niistä noin puolet on Suomessa”. Nämä ovat metsiä, joissa kaikki metsätalouteen tähtäävät toimet on kielletty.

Selvityksen mukaan näitä metsiä on Suomessa 1,9 miljoonaa hehtaaria, mikä on 51,4 prosenttia Euroopan vastaavasta suojelualasta.

Euroopan unionissa tiukimman suojelukategorian metsiä on 3,2 miljoonaa hehtaaria. Niistä Suomen osuus on 59,0 prosenttia.

Euroopan unionin metsämääritelmä ei vastaa täysin suomalaista, vaan unionin ”metsä” kattaa Suomen tuottavan metsämaan ja noin puolet vähätuottoisesta kitumaasta (metsä- ja kitumaa, ks. täältä). Tiukan suojelun määritelmä taas vastaa metsätalousnäkökulmasta hyvin suomalaista määritelmää.

Jos metsiensuojelua halutaan Suomessa kuvata yhdellä luvulla, esimerkiksi ympäristöviranomaiset käyttävät tiukasti suojeltua osuutta metsämaan ja kitumaan alasta. Tämä osuus on noin 13 prosenttia, hehtaareissa 2,9 miljoonaa.

Tämä artikkeli julkaistiin aiemmin otsikolla ”yli puolet Euroopan suojelumetsistä on Suomessa”. Otsikko oli sama lause, mitä käytimme ulkomainoksissa. Siihen päädyttiin, koska tarvittiin selkeä ja yksiselitteinen lause ja koska Suomessa suojeluksi ymmärretään nimenomaan tiukka suojelu.

Esimerkiksi rajoitetussa metsätalouskäytössä olevia alueita ei meillä yleensä ymmärretä varsinaisiksi suojelualueiksi, vaikka niillekin on määritelty omat suojelukategoriansa.

Biokomposiitti korvaa muovin aterimissa

Outokumpulainen Akvila Cutlery Oy on tammikuusta 2020 alkaen valmistanut täysin puukuitupohjaisia aterimia UPM:n biokomposiitista. Materiaali korvaa fossiilisia muoveja, kuten polystyreeniä, jota käytetään kertakäyttöaterimien valmistukseen. Muovituotteiden valmistajana pitkään toiminut Akvila aloitti biopohjaisten, uudelleen käytettävien aterimien kehitystyön vuonna 2017. Ensimmäinen versio tuotiin markkinoille viime vuonna. ”Raaka-aineena oli Stora Enson kehittämä biomateriaali ja tämä yhteistyö jatkuu edelleen”, sanoo […]

The post Biokomposiitti korvaa muovin aterimissa appeared first on Forest.fi.

Hiilipinnasta kestävä suoja puun syttymistä varten

Aalto-yliopistossa tutkitaan, voitaisiinko puurakenteet suojata paloa vastaan hiillyttämällä puun pintaa. Puumateriaalitieteen ja -tekniikan apulaisprofessori Lauri Rautkari kertoo Tekniikka &Talous lehdessä, että hän on tutkimusryhmänsä kanssa kokeillut monipuolisesti erilaisia hallittuja polttotekniikoita tulenlieskoja syöksevästä liekityslaitteesta sähköiseen, kuumalla levyllä polttamiseen. Hiillytettäessä puuta 200–300 asteessa siihen tulee tummanruskea pinta, 300–500 asteessa musta. Hiillyttäminen on halpa, ympäristöystävällinen ja lähes huoltovapaa […]

The post Hiilipinnasta kestävä suoja puun syttymistä varten appeared first on Forest.fi.

Kuusta ja mäntyä ruokapöytään

Seinäjoen ammattikorkeakoulu kaavailee Ähtäriin ja sen naapurikuntiin liiketoimintaa, jonka tarkoituksena on hyödyntää metsää ja etenkin havupuita elintarvikkeena. Kuusenkerkkä on jo tuttua tavaraa elintarvikemarkkinoilla, mutta sen lisäksi on tarkoitus hyödyntää kuusien ja mäntyjen neulasia muutenkin. Neulasten saaminen elintarviketuotantoon vaatii monen toimijan saattamista yhteen tuotantoketjun eri osissa. Sekä kenttä että ketju ovat monin tavoin haasteellisia ja neulasen […]

The post Kuusta ja mäntyä ruokapöytään appeared first on Forest.fi.

Vellamon vesi sai puupohjaisen läpinäkyvän etiketin

Heinolalainen Vellamo on ottanut käyttöön UPM Raflatacin puupohjaiset, läpinäkyvät etikettimateriaalit ensimmäisenä pullovesibrändinä maailmassa. UPM Raflatac toi läpinäkyvän Forest Film -tarramateriaalin markkinoille viime vuonna. Forest Filmin biopohjainen polypropeenimateriaali on kehitetty UPM BioVernosta, joka valmistetaan selluntuotannon tähderaaka-aineesta. ”Puupohjaisesta raaka-aineesta valmistettu etiketti pienentää hiilijalanjälkeämme”, kertoo toimitusjohtaja Petteri Ahonen Vellamo-vettä valmistavasta Ice Age Water -yhtiöstä. Uusi tarramateriaali oli esillä […]

The post Vellamon vesi sai puupohjaisen läpinäkyvän etiketin appeared first on Forest.fi.