Siirry suoraan sisältöön.

Metsien Suomi näkyy jälleen kaikilla kanavilla

Metsien Suomen uusi mediakampanja alkaa tänään jääkiekkotermein viidellä ketjulla. Metsä on mukana televisiomainoksissa, radiokanavilla, katukuvassa, verkossa ja sosiaalisessa mediassa.

Tänä kesänä Metsien Suomi kertoo metsien luonnonhoidosta. Viime syksyn TV-mainoksista tuttu luottopelaajamme, yhdysvaltalaisen tutkivan journalistin hahmo, raportoi työnantajalleen luonnonhoidon käytännön teoista: säästöpuista, suojatiheiköistä ja tekopökkelöistä.

Miten suomalaissanat taipuvat amerikkalaisen suuhun, voi kuulla seuraavien viikkojen aikana Sanomien ja MTV:n kanavilla muun muassa jääkiekon MM-otteluiden tuoksinassa. Discoveryn kanavat kuten Discovery Channel ja TV5 jatkavat Metsien Suomen televisiomainosten esittämistä peräti tämän vuoden loppuun asti.

Katso Metsien Suomen uusi TV-mainos, joka kertoo talousmetsissä tehtävistä luonnonhoidon toimenpiteistä.

Ulkomainokset tuovat kaupunkikuvaan saman viestin luonnonhoidon tärkeydestä. Talousmetsien luonnonhoito on tehokasta, sillä sitä tehdään lähes 90 prosentissa kaikista Suomen metsistä.

Lisäksi ulkomainoksissa näkyy kesän kampanjan toinen uusi viesti – metsäenergian suuri merkitys koko Suomelle. Metsäenergiaa, lämpöä ja sähköä, tehdään käytännössä pelkästään metsäalan sivutuotteista. Siitä huolimatta Suomesta on lähes mahdoton löytää taajamaa, jonka kaukolämpöverkossa ei virtaisi metsäpohjainen energia.

Lisää luonnonhoidosta ja metsäenergiasta voi lukea Ilta-Sanomien kustannetuista artikkeleista sekä tietenkin tältä sivustoltamme, jolle olemme koonneet kampanjaamme taustoittavat faktat ja lähteet.

Runsaasti faktoja löydät myös Twitter-, Facebook– ja Instagram-tileiltämme. Tule mukaan keskusteluun siitä, missä kaikessa metsä on mukana!

Suojatiheikkö tarjoaa suojan metsän eläimille

Suojatiheiköt ovat puista ja pensaista koostuvia tiheitä kasvustoja. Niiden koko voi vaihdella muutaman puun ryhmästä reiluun aariin. Aari on pinta-ala, joka on yhtä suuri kuin neliö, jonka sivu on kymmenen metriä.

Suojatiheiköstä käytetään myös nimityksiä riistatiheikkö ja luontotiheikkö.

Suojatiheikkö antaa suojaa metsän eläimille, kuten metsäkanalinnuille ja pikkulinnuille. Erityisen hyvin tiheikkö suojaa petolinnuilta, mutta se vaikeuttaa myös maapetojen saalistamista. Suojatiheiköistä hyötyviä lintulajeja ovat esimerkiksi pyy, teeri, metso, lehtokerttu, pyrstötiainen, harakka, satakieli, mustapääkerttu, pikkulepinkäinen, punavarpunen, sepelkyyhky, punarinta ja punakylkirastas.

Hyvän suojatiheikön puusto on vaihtelevan kokoista ja kerroksellista.

Kuva: Matti Immonen

Suojatiheikkö tehdään yksinkertaisesti jättämällä pusikot raivaamatta esimerkiksi silloin, kun kasvillisuutta raivataan taimikonhoidossa tai tulevaa päätehakkuuta varten. Hyvän suojatiheikön puusto on vaihtelevan kokoista ja kerroksellista.

Monet lintulajit pesivät suojatiheiköissä. Eläimet voivat löytää suojatiheiköistä myös ravintoa. Tiheikköjen hyöty on suurimmillaan metsissä, joiden suurimmat puut ovat vasta saavuttamassa tai saavuttaneet tukkipuun koon, mutta niitä säästetään nuoremmissakin metsissä.

Kuusi on suojatiheikön tärkein puulaji, koska sen laaja alaoksisto suojaa hyvin. Lehtipuut ja pensaat taas antavat ravintoa.

Luontevia suojatiheikön paikkoja ovat suon ja kuivemman kangasmetsän sekä metsän ja pellon väli- ja reuna-alueet. Hyviä kohteita ovat myös vesistöjen rantojen hoitamattomat suojakaistat, ojanvarret tai esimerkiksi kiviset maastot, joilla korjuu voi olla hankalaa. Nuoressa metsässä mikä tahansa pieni harventamaton tai raivaamaton kohta voi olla pienen riistatiheikön paikka.

Suojatiheikön voi tehdä jättämällä pusikot raivaamatta esimerkiksi taimikonhoidossa.

Kuva: Matti Immonen

Meneillään olevan Suomen riistakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston kyselytutkimuksen alustavat tulokset kertovat, että lähes puolet metsänomistajista suunnittelee jättävänsä suojatiheikköjä metsiinsä. Niiden monimuotoisuushyödylle on erittäin vankka tutkimusperusta.

Esimerkiksi metso hyötyy puuston kerroksellisuudesta ja tiheysvaihtelusta. Suojatiheikkö tuo metsään maanpinnan tasaista suojaa, joka muuten saattaa puuttua kasvatusmetsästä.

Suojatiheiköt ovat sitä tärkeämpiä, mitä pohjoisemmaksi ja mitä karummille kasvupaikoille mennään, koska näillä alueilla tiheikön suomaa suojaa on muutenkin vähän.

Artikkelia varten on haastateltu Riistakeskuksen viestinnän suunnittelija Mirja Rantalaa ja Tapion johtavaa asiantuntijaa Lauri Saaristoa.

Lue lisää aiheesta