Siirry suoraan sisältöön.

Jogurtti, wc-paperi ja puusiipiset tuulivoimalat pääsivät Ilta-Sanomien kumppaniotsikoihin

Metsien Suomen teemoista voi tutuun tapaan lukea lisää Suomen suurimman uutismedian Ilta-Sanomien sivuilla.

”Artikkelit lisäävät kansantajuisesti ymmärrystä metsistä ja puupohjaisten tuotteiden monipuolisista mahdollisuuksista”, Metsien Suomen projektipäällikkö Kaarina Aro sanoo.

Erika Malmström (vas.), Markus Katiska ja Kirsi Maasalo vastasivat Metsien Suomen katugalluppiin, joka on julkaistu Ilta-Sanomien kumppaniosiossa. Kuva: Vilma Issakainen
Erika Malmström (vas.), Markus Katiska ja Kirsi Maasalo vastasivat Metsien Suomen katugalluppiin, joka on julkaistu Ilta-Sanomien kumppaniosiossa. Kuva: Vilma Issakainen

Metsien Suomen kumppanisivulta Ilta-Sanomista löytyy yhteensä jo 15 artikkelia, sillä luettavana on kaikki pitkän yhteistyön aikana julkaistut jutut. Juuri alkaneen kevätkampanjan kuudesta tuotteesta on Ilta-Sanomien verkkosivuille nostettu jotakin arjesta tuttua, jotakin todella yllättävää ja yksi suuren luokan innovaatio.

Erika, 20, kuulee ensi kertaa jogurtin metsäisestä ihmeainesosasta – ”Kuulostaa erikoiselta mutta kiehtovalta”

7 faktaa vessapaperista – tutkimus kertoo, millainen ihminen olet, jos olet hamstrannut sitä

Lue lisää: Suomalainen puu korvaa teräksen tuulivoimalassa – päästöt laskevat jopa 90 prosenttia

Metsien Suomen kampanjoita on järjestetty jo vuodesta 2020. Kevään 2024 mediakampanja esittelee puun monipuolisuutta ja sen roolia fossiilittomamman maailman rakentamisessa. Tärkeää on, että suomalainen puu kasvaa kestävästi hoidetuissa metsissä.

Metsien Suomen viestit näkyvät maaliskuun ajan televisiossa, radiossa, ulkomainoksissa, sosiaalisessa mediassa, IS-juttuina ja hankkeen sivuilla. Kampanjan teemana on Puu taipuu yllättävän moneen.

Kampanjan kärkenä nähdään uusi televisiomainos, joka esittelee hauskasti ja informatiivisesti sitä, mitä kaikkea suomalaisesta, kestävästi kasvatetusta puusta voidaan valmistaa. Puunpaljastin-mainos jatkaa Metsien Suomen kekseliästä tapaa tuoda esiin metsien ja puun monikäyttöisyyttä. Katso Puunpaljastin-mainosvideo YouTubessa tästä. Mainos näkyy MTV:n, Nelosen ja Warner Bros. Discoveryn tv-kanavilla.

Radiokanavista mukaan valittiin Radio Rock, Loop ja HitMix. Pääpaino on raskaamman musiikin erikoiskanavassa, jonne on tehty sinne erikseen räätälöityjä radiomainoksia.

”Kannattaa hieraista korviaan Radio Rockin taajuuksilla. Metsien Suomen mainos uittaa kuulijalle tietoa puusta aivan hillittömän hauskalla tavalla”, Kaarina Aro sanoo radiomainosten sisältöä paljastamatta.

Metsien Suomen viestit näkyvät myös ympäri Suomen ulkomainoksissa yli 600 mainostaulussa. Verkkomainontaa on muun muassa Sanoman sivustoilla, Googlessa ja Youtubessa sekä sosiaalisessa mediassa.

Metsien Suomi haluaa herättää keskustelua ja lisätä tietoisuutta metsien ja puun käytön merkityksestä. Kampanjan tunnus sosiaalisessa mediassa on #metsiensuomi.

Pakkaussuunnittelija Outi vie Metsien Suomen uudelle kanavalle – näin puupohjaiset tuotteet taipuvat TikTokiin

Pakkaussuunnittelija Outi tunnetaan TikTokissa tuotevideoistaan, jotka koukuttavat oppimaan uutta.

Metsien Suomi näkyy ensimmäistä kertaa myös TikTokissa. Parhaillaan pyörivän kevätkampanjan teemana on ”puu taipuu yllättävän moneen”, ja kuka olisikaan parempi esittelemään puupohjaisia tuotteita kuin Pakkaussuunnittelija Outina TikTokissa tunnettu Outi Oravainen.

Outi Oravainen. Kuva: Katri Haavisto
Jos pakkaussuunnittelija Outi Oravaisen pitäisi valita yksi arkinen tuote, joka aina olisi tehtävä puusta, hän valitsee kartonkisen maitopurkin. Kuva: Katri Haavisto

Oravainen on graafikko, pakkaussuunnittelija ja -konsultti. Somessa hän tutkii ja avaa – eli unboxaa – erilaisia fiksuja ja kauniita tuotteita katsojilleen tutuksi tulleen valkoisen pöydän ääressä. Pääosassa on useimmiten tuotteen pakkaus.

”Pakkaaminen on yllättävän monitahoinen asia. Pakkausalalla on jatkuvasti uusia asioita ja opittavaa, mikä pitää siihen kiinnostuksen yllä”, Oravainen sanoo.

”Pakkaussuunnittelijana autan asiakkaitani myymään tuotteittaan. Samalla – ja myös Tiktokin myötä – pystyn vaikuttamaan ekologisempiin pakkaus- ja kulutusvalintoihin, mikä tekee työstä entistä merkityksellisempää.”

Jos joku vielä mieltää TikTokin lasten ja nuorten sekoilukanavaksi, Oravaisen kanava on yksi osoitus TikTokinkin kasvavasta roolista tieto- ja uutislähteenä. Hänen videonsa sisältävät hengästyttävän paljon kiinnostavaa tuotetietoa ja vinkkejä kuluttamiseen.

Oravaisen TikTok-kanava on kasvattanut suosiotaan tasaisesti perustamisestaan kesällä 2022 lähtien. Hänellä on huimat 1,8 miljoonaa tykkäystä ja 52 000 seuraajaa.

Viime vuonna Oravainen palkittiin Suomen suurimmassa digitaalisen median kilpailussa Grand One 2023:ssa parhaasta somepresenssistä ja erityisesti vuorovaikutuksesta yleisönsä kanssa.

Menestys juuri TikTokissa tuli Oravaiselle itselleenkin yllätyksenä. Hän oli kokeillut kanavanaan Instagramia, kun kaveri kehotti häntä tekemään videoita kokeeksi TikTokiin.

”TikTokissa käydään paljon itselleni merkityksellistä keskustelua. Katsojani kommentoivat herkästi ja positiivisesti. Oma maailmankuvani on laajentunut hirveästi, kun en käy asioita läpi vain omassa kuplassani”, Oravainen sanoo.

Metsien Suomen kanssa Oravainen jakaa monia tavoitteita. Hänet tunnetaan paitsi ekologisempien pakkausvalintojen esimerkeistään, myös suomalaisen työn ja kotimaisten tuotteiden arvostamisesta.

Hänen pöydällään nähdään ensimmäiseksi Woodion puupohjainen pesuallas, kun yhteistyö Metsien Suomen kanssa alkaa 4. maaliskuuta. Tulossa on vielä viisi muuta videota yllättävistä puupohjaisista tuotteista ja pakkausratkaisuista 7., 15., 18., 21. ja 25. maaliskuuta.

Mutta onnistuiko mikään puupohjainen tuote yllättämään pakkaussuunnittelijan?

”Itse asiassa yllätyin, että myös elintarvikkeissa on niin usein lisäaineena puuta eli cmc:tä. Oli kiinnostavaa sen myötä huomata, että tuoteselosteiden E-aineet voivat olla myös hyviksiä.”

Puuhake tositoimissa

Puukomposiitti puolittaa kodin pienkoneiden hiilijalanjäljen.

Puupohjainen komposiittimateriaali antaa lähes rajattomat mahdollisuudet fossiilisen muovin korvaamiselle esineissä ja laitteissa, kuten keittiön pienkoneissa. Materiaali valmistetaan metsäteollisuuden ylijäämästä.

79 prosenttia hiilihapotuslaitteesta voi olla puuta.

Tämän hiilihapotuslaitteen runko on valmistettu kokonaan puupohjaisesta puukomposiitista. Myös pullon raaka-aineeksi kehitetään uusiutuvaa materiaalia.

Hiilihapotuslaite on jo itsessään ympäristöteko verrattuna pullotetun veden ostamiseen. Kun kuplaveden valmistaa kotona, se säästää muovia ja kuljetuspäästöjä.

Puukomposiitista valmistetut tuotteet on suunniteltu pitkäaikaiseen käyttöön. Niiden käyttöikä vastaa laadukkaita muovituotteita. Hiilijalanjälki voi puolittua tai pienentyä jopa 80 prosenttia verrattuna vastaavaan, perinteisestä fossiiliperäisestä muovista valmistettuun tuotteeseen.

Toisin kuin perinteinen muovi, puupohjainen puukomposiitti valmistetaan uusiutuvasta raaka-aineesta. Suomalaisen Mysoda-hiilihapotuslaitteen raaka-aine on lähes sataprosenttisesti uusiutuvaa. Siitä 60 prosenttia on raakamäntyöljystä valmistettua polypropeenia ja 40 prosenttia puukuitua.

Sekä mäntyöljy että kuitu saadaan saha- ja selluteollisuuden tuotannossa syntyvistä sivuvirroista ja ylijäämästä, jotka näin pystytään hyödyntämään fossiilisten raaka-aineiden korvaajina.

Käytännössä uusiutuvista, puupohjaisista biomuoveista voidaan valmistaa kaikkea, mitä perinteisestä fossiilisesta muovista tuotetaan. Kodinkoneiden valmistuksessa hiilihapotuslaite voi olla vasta alkua. Kuluttaja- ja markkinatietoa julkaisevan Statista.com-verkkosivun mukaan Euroopassa myydään 704 miljoonaa keittiön pienkonetta vuonna 2028.

Metsien Suomi on metsäalan yhteinen viestintähanke. Sen kampanjat herättävät huomaamaan ja keskustelemaan, kuinka metsät ovat meillä Suomessa kaikessa mukana. Metsien Suomi kertoo pohjoisten metsien käytön kestävyydestä ja käytön tarjoamista ratkaisuista, kuten uusista tuotteista ja innovaatioista.

Puiseva klassikko

Täysin puupohjainen nestepakkauskartonki on harppaus kohti fossiilitonta pakkaamista.

Harjakattoinen maitopurkki on jokaiselle suomalaiselle tuttu kaupan hyllystä ja jääkaapissa. Purkki on tietenkin päällisin puolin kartonkia, joka valmistetaan sellusta eli puusta. Kun myös sen sisäpinnan muovikalvo tehdään puusta, arkinen pakkaus muuttuu innovaatioksi.

100 prosenttia maitotölkistä voi olla puuta.

Kartonki on kierrätetyimpiä materiaaleja Suomessa ja Euroopassa.

Elintarviketeollisuus on ottanut viime vuosina isoja harppauksia kohti fossiilittomia pakkausmateriaaleja. Kuluttajalle näkymätön mutta valtava muutos on ollut nestepakkausten sisäpinnalla olevan muovin kehittäminen biopohjaiseksi.

Puupohjainen biomuovi vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Puumuovi valmistetaan sellunkeiton tähteenä syntyvästä mäntyöljystä. Siten puu saadaan hyödynnettyä entistä tarkemmin. Puu tulee tehtaalle läheltä, vastuullisesti hoidetuista metsistä. Se on uusiutuva raaka-aine, joka ei kilpaile pinta-alasta ruoantuotannon kanssa.

Muovikalvo tarvitaan, jotta maidon, jugurtin tai muun nestemäisen tuotteen kartonkipakkaus ei vety. Teknisiltä ominaisuuksiltaan uudet biomuovit vastaavat tavanomaista fossiilista muovia. Olipa kartonki pinnoitettu kummalla tahansa, sen voi kierrättää kartonkikeräykseen.

Täysin puupohjainen pakkaus pienentää tölkin hiilijalanjälkeä. Arlalla on laskettu, että täysin puupohjaisiin harjakattopakkauksiin siirtyminen vähentää vuodessa 180 000 kiloa fossiilista muovia.

Paperi ja kartonki ovat eniten kierrätettyjä materiaaleja Euroopassa. Vuonna 2020 Suomessa kulutetusta paperista ja kartongista otettiin talteen lähes 94 prosenttia. Koko Euroopassa keräyspaperin kierrätysaste oli samaan aikaan noin 83 prosenttia.

Metsien Suomi on metsäalan yhteinen viestintähanke. Sen kampanjat herättävät huomaamaan ja keskustelemaan, kuinka metsät ovat meillä Suomessa kaikessa mukana. Metsien Suomi kertoo pohjoisten metsien käytön kestävyydestä ja käytön tarjoamista ratkaisuista, kuten uusista tuotteista ja innovaatioista.

Naama edellä puuhun

Kosmetiikasta tehdään ekologisempaa ja eettisempää puupohjaisilla raaka-aineilla.

Kosmetiikasta kertovat uutiset ovat viime vuosina otsikoineet luonnonkosmetiikan kysynnän räjähtäneen. Kiinnostus kotimaisiin luonnollisiin raaka-aineisiin on kasvussa. Puusta saadaan kosmetiikkaan monenlaisia raaka-aineita.

4 prosenttia kasvojen puhdistusgeelistä voi olla puuta.

Suomen kansallispuusta koivusta saatavilla ainesosilla on ihoa hoitavia ominaisuuksia.

Erityisesti koivun ainesosat ovat osoittautuneet hyödyllisiksi kosmetiikassa. Raaka-aineena käytetään muun muassa puun tuohta, lehtiä, mahlaa ja versoja. Tuoteselosteista ne löytyvät sellaisilla nimillä kuin Betula Alba Leaf Extract, Betula Alba Bark Extract ja Betula Alba Juice.

Koivun tuohi sisältää betuliinia, jota käytetään paljon lääketeollisuudessa mutta myös kosmetiikassa. Sillä on bakteereja tappavia ja ihoa puhdistavia ominaisuuksia.

Toinen monikäyttöinen puupohjainen raaka-aine on koivunkuorijauhe, jota käytetään esimerkiksi kuorintavoiteissa. Muita tavalla tai toisella koivua sisältäviä kosmetiikkatuotteita ovat kasvovedet, vartaloemulsiot, deodorantit ja erilaiset saippuat.

Olipa kosmetiikassa sitten koivusta peräisin olevaa betuliinia, suberiinia hiilijauhetta tai atsealiinihappoa, ne kaikki ovat raaka-aineita, joilla voidaan korvata synteettisiä ainesosia, fossiilisia raaka-aineita ja usein epäeettisesti tuotettua palmuöljyä. Esimerkiksi koivunkuorijauhe vähentää mikromuoveja ja niiden päätymistä vesistöihin.

Parhaimmillaan kosmetiikka myös pakataan puupohjaisiin purkkeihin ja tuubeihin. Puisten ja kartonkisten rasioiden rinnalle ovat tulleet puukomposiittipakkaukset, jotka valmistetaan kierrätettävästä puukuidusta ja luontoperäisistä sidosaineista. Sekä kosmetiikan että sen uusien komposiittipakkausten raaka-aine saadaan metsäteollisuuden tuotannossa syntyvistä tähteistä. Kotimainen puu on kestävästi ja lähellä kasvatettua raaka-ainetta, joka kerran kaadettuna hyödynnetään kokonaan.

Metsien Suomi on metsäalan yhteinen viestintähanke. Sen kampanjat herättävät huomaamaan ja keskustelemaan, kuinka metsät ovat meillä Suomessa kaikessa mukana. Metsien Suomi kertoo pohjoisten metsien käytön kestävyydestä ja käytön tarjoamista ratkaisuista, kuten uusista tuotteista ja innovaatioista.

Hongankolistaja

Tuuliturbiinien lapojen valmistaminen puusta tekee tuulivoimasta entistä puhtaampaa energiaa.

Voimakkaasti kasvava tuulivoimateollisuus edistää energiantuotannon vähäpäästöisyyttä. Tuulivoimaloiden kokonaispäästöt tippuvat entisestään, kun niitä rakennetaan uusiutuvasta materiaalista puusta. Rakentamiseen sopii viilupuu eli LVL.

99 prosenttia tuulivoimalan lavasta voi olla puuta.

Suomessa sähköntuotannosta katettiin tuulivoimalla 16,7 prosenttia vuonna 2022.

Viilupuu soveltuu suuriin tuulivoimalan turbiinien lapoihin kestävyytensä ansiosta. Se on sorvatuista, tavallisesti kuusen viiluista liimaamalla valmistettu puutuote. Materiaalista valmistetaan jo tuuliturbiinien 20-metrisiä lapoja. Valtavia 80 metrin pituisia lapoja kehitetään.

Uusiutuva kotimainen puu on monin tavoin vähäpäästöisempää verrattuna tuulivoimaloiden perinteisiin rakennusmateriaaleihin. Tavallisesti tuulivoimaloihin käytetään uusiutumattomia materiaaleja, usein Kiinasta tuotua lasi- ja hiilikuitua, terästä ja teräsbetonia, jolloin tuulivoiman kokonaispäästöistä 40 prosenttia voi koostua niiden rakentamisesta.

Puun käyttäminen tuulivoimalan elementeissä vähentää päästöjä myös keveytensä vuoksi. Niiden kuljetuksissa kohteeseensa ei tarvita raskaita erikoisajoneuvoja.

Puurakentamisen etuihin kuuluu aina myös se, että puu toimii hiilivarastona koko rakennuksen elinkaaren ajan. Kun puinen lapa päätyy elinkaarensa päähän, se voidaan kierrättää toisin kuin perinteiset lavat.

Puun käyttö tuulivoimaloiden rakennusmateriaalina lisää energiantuotannon kotimaisuutta. Puun käyttö lisää työllisyyttä sekä vienti- ja verotuloja Suomessa. Toistaiseksi maailmanlaajuisesti johtava tuuliturbiinien valmistaja on Kiina, jossa myös tuotetaan yli puolet maailman teräksestä.

Lapojen lisäksi viilupuusta osataan jo rakentaa myös tuulivoimaloiden runkoja. Puurakenteisen tornin on laskettu vähentävän päästöjä jopa 90 prosenttia verrattuna saman korkuiseen ja -kuormitteiseen terästorniin.

Puurunko voi jopa lisätä yksittäisen voimalan tuotantomääriä, sillä puusta voidaan rakentaa jopa kolmanneksen korkeampia torneja kuin perinteisistä materiaaleista. Mitä ylemmäksi tuulivoimala kurottaa, sitä tasaisemmin sillä on tuulta.

Metsien Suomi on metsäalan yhteinen viestintähanke. Sen kampanjat herättävät huomaamaan ja keskustelemaan, kuinka metsät ovat meillä Suomessa kaikessa mukana. Metsien Suomi kertoo pohjoisten metsien käytön kestävyydestä ja käytön tarjoamista ratkaisuista, kuten uusista tuotteista ja innovaatioista.

Sulla on sellua suussas

Puu on luonnollinen ja kotimainen lisäaine monessa elintarvikkeessa.

Jos jugurtista, jäätelöstä, ketsupista tai vaikkapa leivonnaisista löytyy lisäainekoodi E466, tuotteen valmistukseen on käytetty ripaus puuta.

0,3 prosenttia jogurtista voi olla puuta.

Ripaus sellusta valmistettua CMC:tä antaa monille elintarvikkeille niiden rakenteen ja miellyttävän suutuntuman.

Karboksimetyyliselluloosa CMC eli selluloosakumi on yksi yllättävimmistä puun käyttömuodoista. Sellusta valmistettava polymeerillä on satoja eri käyttökohteita.

Elintarvikkeiden tuoteselosteista CMC löytyy sakeuttamis- ja stabilointiaineiden kohdalta. Biopohjaisen ja vesiliukoisen ainesosan tehtävänä on parantaa rakennetta. Se tekee jugurtista tasaista ja lusikoitavaa, ketsupin ja sinapin se saa puristumaan tasaisesti pullosta.

Pakasteissa CMC ehkäisee jääkiteiden syntyä, sillä se sitoo vettä. Leipomotuotteet ja einekset se pitää tuoreina pidempään. Se myös parantaa gluteenittomien leivonnaisten sitkoa.

Suuri osa maailman karboksimetyyliselluloosasta valmistetaan Suomessa Äänekoskella, jossa sen valmistukseen voidaan hyödyntää viereisen sellutehtaan sivuvirtoja. Kiertotalousmalli vähentää tuotannon päästöjä. Tehtaalle saapunut raaka-aine eli puu käytetään kokonaan hyödyksi ja se on jäljitettävissä suomalaiseen kestävästi hoidettuun metsään.

Koostumukseltaan CMC on vaaleaa, mautonta jauhetta. Karkeampi raekoko muistuttaa mannaryynejä. Turvallisuudesta kertoo, että viranomaiset eivät ole määritelleet sille päivittäistä enimmäissaantia.

Karboksimetyyliselluloosan käyttökohteet ovat lähes loputtomat. Sitä on hammastahnassa, pesuaineessa, maaleissa, lääkkeissä, lemmikkien kuivamuonassa, tekstiileissä, rakennusmateriaaleissa, kosmetiikassa, pakkauksissa. Sitä voi myös ostaa purkissa ja käyttää liimana leivonnaisten koristelussa.

Metsien Suomi on metsäalan yhteinen viestintähanke. Sen kampanjat herättävät huomaamaan ja keskustelemaan, kuinka metsät ovat meillä Suomessa kaikessa mukana. Metsien Suomi kertoo pohjoisten metsien käytön kestävyydestä ja käytön tarjoamista ratkaisuista, kuten uusista tuotteista ja innovaatioista.

Hädässä metsä tunnetaan

Kotimaisen wc-paperin raaka-aine saadaan kestävästi hoidetuista metsistä.

Vessapaperi on yksi arkisimmista, päivittäin käytetyistä puupohjaisista tuotteista. WC-paperi kuuluu pehmopapereihin, joita ovat myös talouspaperi ja nenäliinat. Pehmopaperia valmistetaan ensikuidusta eli sellusta sekä kierrätyskuidusta.

WC-paperi on 100-prosenttisesti puuta.

Suomalainen käyttää vuodessa yli kilometrin vessapaperia.

Sellua tehdään pääosin pieniläpimittaisesta puusta, jota saadaan metsien harvennuksista. Pienet puut kannattaa harventaa talousmetsästä pois, koska se lisää jäljelle jäävien puiden kasvua sahatavaraan tarvittavaksi tukkipuuksi. Myös sahoilla syntyvää haketta käytetään selluun.

Siten selluun tarvittava kuitupuu on suurten puiden kasvattamisen ja pitkäikäisten tuotteiden tuotannon sivutuote. Suomalainen vastuullinen metsien hoito takaa, että raaka-aine on uusiutuvaa.

Ensikuidusta valmistetut pehmopaperit vastaavat kysyntään: suomalaiset haluavat pyyhkiä vessassa paksulla, laadukkaalla paperilla.

Vessapaperia valmistetaan myös kierrätyspaperista. Yleinen paperin kulutuksen lasku vähentää kuitenkin myös kierrätyskuidun määrää ja vaikuttaa sen laatuun. Puukuitu kiertää länsimaisessa taloudessa 5–7 kertaa eri puutuotteissa: esimerkiksi hienopaperista sanomalehtipaperin ja kartongin kautta WC-paperiin. Hygieniatuotteille, kuten pehmopapereille, puhdas ensikuitu on hyvä raaka-aine, koska sen käyttö ei vaadi kierrätyspaperin lailla tarkkaa puhdistusta.  

Pehmopaperien valmistus ensikuidusta säästää paperintuotannossa vettä ja energiaa verrattuna kierrätyskuidun käyttämiseen. Ensikuidulla on myös parempi hyötysuhde hygieniapaperituotannossa, koska raaka-aine voidaan käyttää kokonaan paperin valmistamiseen, kun taas kierrätyskuidusta jää puhdistuksen jälkeen hygieniapaperin raaka-aineeksi vain reilu puolet.

Pandemioiden aikana korostui pehmopaperien merkitys hygienialle. Oikein hävitettyinä pehmopapereillakin on uusi elämä. Ne ovat kompostoituvia, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vessapaperi päätyy jäteveden kautta lietteeksi ja siitä mullaksi ja biokaasuksi.

Mutta kuinka paljon WC-paperia sitten kuluu? Sen osaa jokainen parhaiten laskea itse. Keskimäärin suomalainen käyttää vuodessa 60 rullaa eli noin 1,2 kilometriä vessapaperia. Pehmopapereita jokainen suomalainen kuluttaa vuodessa noin 17,3 kiloa.

Metsien Suomi on metsäalan yhteinen viestintähanke. Sen kampanjat herättävät huomaamaan ja keskustelemaan, kuinka metsät ovat meillä Suomessa kaikessa mukana. Metsien Suomi kertoo pohjoisten metsien käytön kestävyydestä ja käytön tarjoamista ratkaisuista, kuten uusista tuotteista ja innovaatioista.

Ilmalaivadrooni tuottaa tarkkaa tietoa hyönteistuhoista

Ilmalaivadrooni. Kuva: Maanmittauslaitos

Kuusivaltaisia metsiä tappavien tuhohyönteisten määrät ovat kasvussa ja tuhoalueet leviävät vuosi vuodelta yhä pohjoisemmaksi. Ajantasaista tietoa esimerkiksi kirjanpainajatuhojen ennakointia ja hallintaa varten kerätään yhä useammin drooneilla, jotka mittaavat ja kuvaavat etäältä metsiä ja tuottavat niistä tarkkaa tietoa jatkoanalyysiä varten. Kolilla käytettiin ensimmäistä kertaa uudenlaista ilmalaivadroonia. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa käytetty Kelluun ilmalaiva käyttää […]

The post Ilmalaivadrooni tuottaa tarkkaa tietoa hyönteistuhoista appeared first on Forest.fi.