Siirry suoraan sisältöön.

Puupohjaiset farkut valmistuvat ilman haitallisia kemikaaleja

Spinnovan farkkukangas: Kuva: Spinnova

Viime vuonna maailman farkkutuotanto ylitti jo kolme miljardia paria, ja farkuista on tullut vaatekaappien kestosuosikki. Tästä huolimatta niiden vastuullisempaan valmistukseen on löydetty vain vähän uusia ratkaisuja ja innovaatioita. Ratkaistavia haasteita ovat esimerkiksi runsas vedenkulutus ja voimakkaiden kemikaalien käyttö ja värjäys. Farkut on myös vaikea kierrättää, sillä niissä usein käytetyt kangassekoitteet sisältävät puuvillan lisäksi esimerkiksi elastaania […]

The post Puupohjaiset farkut valmistuvat ilman haitallisia kemikaaleja appeared first on Forest.fi.

Kaukokartoitusmenetelmä auttaa seuraamaan soiden ennallistamista

53 suotutkimusalueen sijainnit on esitetty pohjoisella pallonpuoliskolla ja suurennettuna vain Suomen osalta. Kuva: Aalto-yliopisto

Suot ovat elintärkeä hiilivarasto. Maapallon soihin on varastoitunut lähes kolmannes maaperään sitoutuneesta hiilestä. Kun soita ojitetaan eli kuivataan, niiden hiilivarasto vapautuu ilmakehään. Soita ennallistetaan tukkimalla niiden ojituksia, jotta vedenpinnan taso turvekerroksen sisällä alkaisi palautua ja suo palautuisi luonnontilaista muistuttavaan tilaan. Ennallistamisen jälkeen soiden vedenpinnan tasoa täytyy seurata, jotta ennallistamistoimien onnistuminen voidaan varmistaa. Vaikeakulkuisten soiden tutkiminen […]

The post Kaukokartoitusmenetelmä auttaa seuraamaan soiden ennallistamista appeared first on Forest.fi.

Nanoselluloosasta valmistettu EKG-laastari on kierrätettävä

Biohajoava EKG-laastari. Kuva: VTT

Terveydenhuolto on yksi maailman eniten jätettä tuottavista toimialoista. Esimerkiksi sydänfilmin ottamisessa tarvittavat EKG-laastarit koostuvat sähkökomponenteilla varustetuista muovipohjaisista osista. EKG-laastareiden tarpeen odotetaan kasvavan nopeasti lähivuosien aikana eteisvärinän yleistymisen, ikääntymisen ja lisääntyvien sydän- ja verisuonisairauksien myötä. VTT on kehittänyt uuden nanoselluloosaa ja hiiltä yhdistävän EKG-laastarin, joka on kierrätettävä ja jonka avulla pyritään vähentämään terveydenhuollon hiilijalanjälkeä. Biohajoava laastari […]

The post Nanoselluloosasta valmistettu EKG-laastari on kierrätettävä appeared first on Forest.fi.

Mikrometsä tukee hiilensidontaa kaupungissa

Kaupunkeja rakennetaan yhä tiiviimmiksi ja korkeammiksi. Pihat ovat usein autohallien betonikansien päällä, eikä niille siten voida istuttaa esimerkiksi puita. Japanilaisen Akira Miyawakin kehittämä mikrometsämenetelmä ohjaa kaupunkien viherrakentamista metsäisemmäksi. Hiilimetsänen-nimen saanut metsä on urbaani, kompakti ja tiheä metsikkö. Se on osa kaupunkivihreän hiilensidontaa tarkastelevaa CO-CARBON-tutkimushanketta, joka tuo esiin, miten viheralueita voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin ilmastoratkaisuna. Suomen […]

The post Mikrometsä tukee hiilensidontaa kaupungissa appeared first on Forest.fi.

Metsäteollisuuden sivuvirroista saadaan sienen avulla proteiinia

Sellua. Kuva: Shutterstock

Proteiinin kulutus kasvaa maailmassa jatkuvasti väkiluvun kasvaessa. Lihankulutuksen rinnalla kasviperäisten proteiinien kysyntä on lisääntynyt, mutta sekään ei ole ongelmatonta. Käytetyintä kasvipohjaisen proteiinin lähdettä soijaa tuodaan Eurooppaan esimerkiksi Brasiliasta, jossa sen viljely aiheuttaa muun muassa metsäkatoa. Suurin osa soijasta käyetetään eläinten rehuun. Suomalainen startup yritys EniferBio on herättänyt henkiin Suomessa metsäteollisuuden jo 1970-luvulla kehittämän menetelmän, jolla […]

The post Metsäteollisuuden sivuvirroista saadaan sienen avulla proteiinia appeared first on Forest.fi.

Koivuvanerinen betonimuotti vähentää rakennusjätettä

Duraform-betonimuottivaneri. Kuva: Metsä Wood

Rakentamisen hiilijalanjälkeä voi vähentää materiaalivalinnoilla. Puun käyttöä on lisätty viime vuosina muun muassa kerrostalorakentamisessa. Lisäksi fossiilisia raaka-aineita voidaan korvata rakentamisen eri vaiheissa puupohjaisilla ratkaisuilla. Metsä Wood on kehittänyt uudenlaisen rakennusteollisuuden betonointilevyn, jossa puulevyn ominaisuuksia on muokattu kestävämmäksi. Levy on koivuvaneria, jonka pintaviilua on käsitelty kulutusta ja kosteutta kestäväksi. Uudentyyppisellä valmistusmenetelmällä levyn pintaa muokataan komposiitiksi, joka […]

The post Koivuvanerinen betonimuotti vähentää rakennusjätettä appeared first on Forest.fi.

Metsien tuotoilla maksetaan miljardien eurojen edestä yhteisiä palveluita

Metsät tuovat suomalaisille hyvinvointia virkistyspaikkana ja tulonlähteenä mutta myös verotulojen kautta.

Metsäsektori on suomalaisten merkittävä työllistäjä. Metsätaloudessa eli metsänhoidossa ja puunkorjuussa sekä metsäteollisuudessa työskenteli vuonna 2023 noin 64 000 ihmistä. Siitä metsäteollisuus työllisti suoraan 37 000 henkilöä. Epäsuorat työpaikat mukaan lukien teollisuus työllisti yli 82 000 henkilöä. Epäsuoria työpaikkoja ovat esimerkiksi puun kuljetukseen ja varastointiin liittyvät tehtävät.

Metsät tuovat suomalaisille hyvinvointia myös verotulojen kautta.

Kuva: Matti Immonen

Metsäsektorin koko arvoketjun tuottama verokertymä oli vuonna 2021 noin 3,8 miljardia euroa, josta teollisuuden osuus on 3,1 miljardia euroa, kun huomioidaan myös välilliset vaikutukset. Metsistä saatavat verotulot riittäisivät vuosittain kattamaan esimerkiksi kaikkien Suomen päiväkotien menot.

Metsätalous on metsien hoitoa ja puunkorjuuta. Verot puun myyntituloista toivat valtion kassaan esimerkiksi vilkkaana puukauppavuonna 2018 lähes 400 miljoonaa euroa.

Koko metsäalan yhteisöjen tuloverot nousevat puoleen miljardiin euroon, ja arvonlisäveroa ala kerryttää valtiolle 430 miljoonaa euroa.

Luvut perustuvat EY:n laajaan raporttiin, jossa on selvitetty metsäsektorin sekä suoraan että välillisesti tuottamat verot. Raportissa metsäteollisuuteen lasketaan sellu-, paperi- ja kartonkiteollisuus sekä sahaus. Metsätalouteen kuuluu metsien hoito ja puunkorjuu.

Puu on tärkeä tulonlähde monille suomalaisella myös suoraan. Suomessa on yli 600 000 metsäomistajaa. Vuonna 2023 metsänomistajat saivat Luonnonvarakeskuksen mukaan puun myynnistä kantorahatuloja 3,1 miljardia euroa.

Ligniinipallot tekevät selluloosakalvosta lujaa kuin muovi

Öljypohjaisille muoveille etsitään kiivaasti ympäristöystävällisempiä, uusiutuvista raaka-aineista tehtyjä vaihtoehtoja. Pitkään on tutkittu selluloosaa, joka on maailman yleisin biomateriaali. Sen käyttöä muovin vaihtoehtona on kuitenkin rajoittanut huono kosteudensietokyky. Aalto-yliopiston biotuotekemian tutkimusryhmä on keksinyt menetelmän, jolla nanokokoisista selluloosasäikeistä eli nanofibrilleistä voidaan valmistaa joustavaa ja vahvaa kalvoa, joka säilyttää lujuutensa myös märkänä. Menetelmä ei vaadi selluloosan kemiallista muokkaamista, […]

The post Ligniinipallot tekevät selluloosakalvosta lujaa kuin muovi appeared first on Forest.fi.

Laserkeilausteknologia on jo millimetrin tarkka

Maastolaserkeilauksella tuotettu kuva metsästä. Kuva: Ville Luoma

Metsien käytön suunnittelun ja toteutuksen kannalta tarkka ja ajantasainen tieto metsävaroista ja niissä tapahtuvista muutoksista on oleellista. Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa on kehitetty entistä tarkempi laserkeilausteknologiaa hyödyntävä menetelmä, jonka avulla on mahdollista saada ajantasaista tietoa metsän ja sen puiden voinnista niitä vahingoittamatta. Ville Luoman väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin menetelmiä, joilla mitataan puiden kasvua käyttäen maastolaserkeilauksella tuotettuja kolmiulotteisia pistepilviä. […]

The post Laserkeilausteknologia on jo millimetrin tarkka appeared first on Forest.fi.