Suomen metsissä kasvaa luonnonmarjoja 100 miljoonaa ämpärillistä vuodessa.
Luonnonmarjoiksi lasketaan puolukka, variksenmarja, mustikka, pihlajanmarja, juolukka, lakka, karpalo ja vadelma. Luonnonmarjojen sato vaihtelee vuosittain, mutta keskimäärin se on 500 miljoonaa kiloa vuodessa. Jos lasketaan, että yhteen ämpäriin mahtuu viisi kiloa marjoja, 500 miljoonaa kiloa mahtuu 100 miljoonaan ämpäriin. Jos yhden ämpärin halkaisija on 25 senttiä, 100 miljoonan ämpärin jono on 25 000 kilometriä pitkä.
Sato on kuitenkin eri asia kuin saalis, jolla tarkoitetaan kerättyjen marjojen määrää. Saalis on 3–10 prosenttia sadosta, mikä vastaa 750–2500 kilometriä pitkää ämpärijonoa.
Satoisimmat marjat ovat puolukka, variksenmarja ja mustikka, kun taas kerätyimmät marjat ovat puolukka ja mustikka.
Metsissä kasvaa myös sieniä, mutta niistä osa on syömäkelvottomia, jopa myrkyllisiä. Syömäkelpoisten sienien sato on kaksinkertainen marjasatoon verrattuna, 1000 miljoonaa kiloa, mikä on keskimäärin 50 kiloa hehtaaria kohti.
Ylivoimaisesti eniten kerättyjä sieniä ovat erilaiset tatit, hyvänä kakkosena tulevat rouskut ja kolmantena keltavahvero eli kantarelli. Muita syksyisin kerättäviä sieniä ovat suppilovahvero, vaaleaorakas, lampaankääpä, kehnäsieni, mustatorvisieni, mustavahakas ja erilaiset haperot. Keväällä taas kerätään korvasieniä.
