Siirry suoraan sisältöön.

Suomen suurin puukoulu aloitti toimintansa

Yhä useampi koulu ja päiväkoti rakennetaan puusta – julkisesta puurakentamisesta voikin puhua jo trendinä. Puurakentamisen puolesta puhuvat ekologisuus, terveysvaikutukset ja oppimistulokset. Myös aluetalous hyötyy.

Rehtori Lasse Tiilikka näyttää onnelliselta hymyillessään valokuvaajalle koulunsa Jättiläisten portailla. Kohta koulun sisääntuloa hallitsevaan, porrasmaiseen katsomoon pääsevät tutustumaan myös oppilaat.

”Ekologisuus ja kestävä kehitys ovat vahvasti mukana opetussuunnitelmassa, meillä puukoulussa myös livenä”, toteaa rehtori Lasse Tiilikka koulunsa Jättiläisen portailla.

Imatran Mansikkalan koulukeskus valmistui ajoissa torstaina alkavaan lukuvuoteen. Yhteensä 1400 peruskoululaista, lukiolaista ja päiväkotilasta pääsee aloittamaan syksyn upouusissa tiloissa.

”Ihan naurattaa, kuinka iloisia lapsia tuossa pihalla on jo näkynyt”, Tiilikka sanoo. ”On todella harvinaista päästä kokemaan tällaista urallaan.”

Yhä useampi koulu ja päiväkoti rakennetaan puusta.

Mansikkalan koulussa on 11 000 hyötyneliötä. Ainoastaan perustukset, väestönsuojat ja portaikot ovat betonia. Kuva: Anna Kauppi

Tiilikan mukaan päätös puukoulun rakentamisesta oli Imatralla iso ja positiivinen uutinen. Sekä henkilöstö että vanhempaintoimikunnat huokaisivat helpotuksesta. Vanhoissa kouluissa oli kärsitty sisäilmaongelmista, joita puurakentamisen tiedettiin ehkäisevän.

”Tutkimusnäyttöä on myös siitä, että puu luo rauhallisen oppimisympäristön ja parantaa jopa oppimistuloksia”, Tiilikka toteaa ja kiinnittää huomion tilojen ääniystävällisyyteen. Edes suuressa liikuntasalissa askeleet eivät kaiu.

Imatra teki syksyllä 2016 valtakunnallista huomiota saaneen päätöksen. Vajaan 30 000 asukkaan kaupunki päätti luopua yhdeksästä koulusta ja keskittää opetuksen kolmeen isoon koulukeskukseen. Myös Mansikkalan koulun tieltä purettiin vanha koulurakennus.

Avoin tila tukee yhteisöllisyyttä.

Koulun sisääntuloa hallitsee Jättiläisen portaiksi nimetty katsomo ja aaltoileva kattorakenne. Kuva: Anna Kauppi

Tila tukee yhteisöllisyyttä

Imatran Mansikkalan koulu jatkaa modernien puukoulujen sarjaa. Koulun on suunnitellut arkkitehtitoimisto Perko.

Jo joka neljäs koulu ja päiväkoti rakennetaan Suomessa puusta. Tiennäyttäjiä ovat olleet muun muassa neljä vuotta sitten valmistunut Pudasjärven hirsikoulu ja vuotta myöhemmin Kuhmoon noussut Suomen ensimmäinen CLT-rakenteinen Tuupalan koulu.

Imatran Mansikkalan koulu on puurunkorakenteinen. Ulkoa koulun ilmettä hallitsee tumma puulaudoitus ja harjakatot. Rakennustyöt tehtiin täysin sääsuojan alla. Rakennusurakan toteuttaa YIT elinkaarihankkeena, eli se on vastuussa esimerkiksi peruskorjauksista siten, että rakennuksen arvo vastaa vähintään 80 prosenttia rakennuksen uudisarvosta vielä sopimuksen päättyessä 20 vuoden kuluttua.

Ulkoa koulun ilmettä hallitsee tumma puulaudoitus ja harjakatot.

Mansikkalan koulun ulkoseinät on suojattu rautavihtrillillä, joka harmaannuttaa puun luonnollisen sävyisesti. Kuva: Anna Kauppi

Sisällä koulussa vastaan tulvii valo. Lasia on paljon, samoin vaaleaa puupintaa. Puuta on käytetty runsaasti myös kalusteissa naulakkoja ja oppilaiden lokeroita myöten.

Tilat on suunniteltu niin, että ne tukevat yhteisöllisyyttä ja avointa oppimisympäristöä. Luokkahuoneista näkyy lasiseinien kautta toisiin ja niitä on mahdollista yhdistää suuremmiksi tiloiksi. Perinteisiä käytäviä koulussa ei ole juuri lainkaan. Opettajanhuoneen pastellinsävyiset sohvat näkyvät aulaan lasiseinän läpi.

Puurakentaminen vahvistaa aluetaloutta

Koronatilanne vaikuttaa Mansikkalankin koulussa arkeen. Yhteiset isot kokoontumiset saavat vielä odottaa ja vain eka- ja tokaluokkalaiset ovat päässeet tutustumaan uuteen kouluunsa ennen lukuvuoden alkua.

forest.fi pääsi vierailemaan koululla juuri ennen lukuvuoden alkua yhdessä Suomen Metsäkeskuksen puurakentamisen hankkeen projektipäällikön Johanna Pullin ja asiantuntijan Jouni Silvastin kanssa.

Suomen Metsäkeskuksen Jouni Silvast ja Johanna Pulli uskovat puurakentamisen ja aluetalouden nousuun. Mansikkalan koulu on heidän mukaansa hyvä esimerkki paikallisten yritysten käyttämisestä. Kuva: Anna Kauppi

Kaakon puurakentaminen kasvuun -hankkeen tavoitteena on edistää puutuotteiden käyttöä Kaakkois-Suomen rakennushankkeissa ja tukea paikallista osaamista ja tuotantoa.

”Puurakentamisella on vahva aluetaloudellinen merkitys. Parhaimmillaan paikallisten yritysten kanssa keskustellaan jo tarvekartoitusvaiheessa, jotta ne pystyisivät ottamaan isot urakat huomioon suunnittelussaan ja jopa tuotekehityksessään”, Jouni Silvast sanoo.

”Markkinavuoropuhelu on saatava toimivaksi, jotta puun ei tarvitse matkustaa tarpeettomasti mutta raha saadaan kiertämään”, Johanna Pulli toteaa.

Julkisen sektorin asema on tärkeä

Puu tekee Silvastin mukaan parhaillaan uutta tulemista rakentamiseen juuri julkisessa rakentamisessa. Puuhun suhtaudutaan kunnissa myönteisesti myös Tommi Palokankaan maisterintutkielman mukaan. Joka neljäs uusi koulurakennus on puurakenteinen ja myös yhä useampi päiväkoti ja hoitolaitos rakennetaan puusta.

”Julkisen sektorin asema rakentamisen markkinoilla on keskeinen, sillä mitä enemmän kunnissa rakennetaan toimitiloja, päiväkoteja ja kouluja puusta, sitä enemmän se luo kysyntää myös yksityisillä markkinoilla”, Palokangas toteaa tutkielmassaan.

Sisällä koulussa vastaan tulvii valo.

Imatran Mansikkalan puukoulun suunnittelussa on kiinnitetty huomiota luonnonvaloon, jota virtaa tiloihin myös kahden valopihan kautta. Kuva: Anna Kauppi

Aluetalouden vahvistamisen lisäksi puurakentamista edistävät ilmastopolitiikan ja kestävän kehityksen tavoitteet. Niiden ja ekologisuuden rinnalla tärkeitä ovat puurakentamisen positiiviset vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin, mistä on Silvastin mukaan pian valmistumassa uutta tutkimusnäyttöä muun muassa Kuhmon CLT-rakenteisesta koulukeskuksesta.

Suomen pientaloista ja vapaa-ajan rakennuksista valtaosa on tehty puusta, mutta puun kerrostaloissa ja julkisessa rakentamisessa puun käyttö on lisääntynyt vasta viime vuosina muun muassa uusien, puun käytön laajemmin mahdollistavien palomääräysten myötä.

Luokkahuoneista näkyy lasiseinien kautta toisiin ja niitä on mahdollista yhdistää suuremmiksi tiloiksi.

Lasiset väliseinät tekevät tiloista helposti lähestyttäviä ja tukevat avoimen oppimisympäristön tavoitteita. Kuva: Anna Kauppi

Työ- ja elinkeinoministeriön katsauksen mukaan esimerkiksi puuelementtiteollisuuden reilut 30 yritystä on suureksi osaksi perustettu 2010-luvulla. Alle viidessä vuodessa yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat kaksinkertaistuneet.

Tutkimusten mukaan puu luo rauhallisen oppimisympäristön.

Koulun suuressa monitoimihallissa korostuu puurakennuksen rauhallinen äänimaailma. Kuva: Anna Kauppi

Kuvat ja teksti: Anna Kauppi

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Forest.fi-sivustolla.